”Masa sammui meidän kaikkien rappukäytäviin”— Paikallisuus Rehtorin musiikkivideossa ”Matti”
Katri-Maija Heikkinen on toimittaja, marjatilayrittäjä ja musiikinystävä Keski-Suomesta. Heikkinen opiskelee kirjallisuuden maisterikoulutuksessa Jyväskylän yliopistossa.
Jyväskylä ja hiphop kuuluvat yhteen. Niin kuuluvat myös Jyväskylä ja Matti Nykänen. Tässä esseessä analysoin rap-artisti Rehtorin musiikkivideota ”Matti” (2021) paikallisuuden näkökulmasta. Keskisuomalaisena olen kiinnostunut siitä, miten paikallisuus ja jyväskyläläisyys näyttäytyvät ”Matti”-videolla ja kappaleen sanoituksissa, jotka Rehtori on julkaissut YouTube-videon yhteydessä. Pohdin, miten Jyväskylän vahva hiphop-kulttuuri näkyy Rehtorin videolla ja miten edesmenneestä jyväskyläläisestä Matti Nykäsestä kertova kappale linkittyy paikallisuuden teemaan. Suomalainen rap on muodostunut globaalista ilmiöstä paikalliseksi versioksi, jossa paikallisuus korostuu niin kielessä kuin paikoissa. Räppäämällä tehdään selväksi, keitä ollaan ja mistä ollaan kotoisin (Saaristo 2019: 7–8). Murray Forman (2000: 67–68) näkee paikan ja tilan rap-musiikin perustana, sillä aina hiphopin syntyajoista 1970-luvulta lähtien hiphop-kulttuuriin on kuulunut oman alueen puolustaminen – myös kilpailullisin elementein, kuten graffiteilla ja breakdance-battleilla. Paikan ja tilan tulkinnat linkittyvät paitsi yksilön kotiseutuidentiteettiin, myös yhteisön kulttuuriseen kontekstiin ja paikkojen merkityksiin (Saaristo 2019: 8). Kotiseutuidentiteettiin sitoutuminen on kuitenkin yksilöllistä ja koettu sitoutuminen vaihtelee (Saaristo 2019: 62).
Jyväskyläläinen mäkihyppääjälegenda Matti Nykänen syntyi vuonna 1963 ja kuoli helmikuussa 2019. Nykänen asemoitui vahvasti Jyväskylään, jossa sijaitsee myös hänen nimikkomäkensä Laajavuoren hiihtokeskuksessa. Nykäsen hautajaissaattuekin kiersi Taulumäen kirkosta Laajavuoreen (Seppälä 2019). Matti Nykäsen muistomerkki on tulossa niin ikään Jyväskylään vuoden 2022 aikana. Höyhentä muistuttava muistomerkki kuvastaa kuvanveistäjä Kaarina Kaikkosen mukaan Nykästä, joka eli ”tuulten riepoteltavana.” (Lukinmaa 2020.) Muistan itsekin Matti Nykäsen ristiriitaisena ja surullisena hahmona, jonka ennennäkemätöntä urheilumenestystä varjostivat alkoholismi ja edesottamukset Seiskan (tuolloin 7 päivää -lehti) lööpeissä.
Rehtorin ”Matti”-video julkaistiin helmikuussa 2021. Jyväskyläläislähtöisen rap-artisti Rehtorin (oik. Erika Forsberg,) artistinimi juontaa juurensa tämän uraan Jyväskylän sirkuskoulun ja Parkour Akatemian rehtorina. Rehtori on aloittanut musiikin tekemisen vasta kolmekymppisenä. (Lauri 2021.) Hän on aiemmin julkaissut neljän kappaleen mittaisen omakustanne-EP:n Sano mua Rehtoriks vuonna 2020 yhdessä DJ Söden kanssa ja ensimmäinen musiikkivideo ”Muijat irti” julkaistiin vuonna 2019. Rehtori on mukana jyväskyläläisessä Kerhokerho-kokoonpanossa, joka on Facebook-sivunsa mukaan ”vuonna 2018 perustettu jyväskyläläinen räpkollabo, joka on tunnettu kovasta live-energiastaan ja persoonallisista ämceistään.” (Kerhokerho 2022.)
Kappale ”Matti” on osa suomiräppiin erikoistuneen Monsp-levymerkin ensimmäistä Rap Studio Bootcampin mixtape -julkaisua (Siippainen 2021). Monspin bootcamp järjestettiin rap-musiikin tekemisestä kiinnostuneille naisille sekä trans- ja muunsukupuolisille ensimmäisen kerran vuonna 2020 ja yhdeksän kappaleen kokoelma julkaistiin alkuvuodesta 2021 (Korpi 2021). Kappaleen musiikkivideo on julkaistu YouTubessa yhtä aikaa mixtapen julkaisemisen kanssa. Video on kuvattu Jyväskylässä (Siippainen 2021), jossa toimii erittäin vahva hiphop-yhteisö ja jota kutsutaan usein myös Suomen hiphop-pääkaupungiksi (Aldén & Hoikkala 2018). Kaupungissa on toiminut useiden vuosien ajan eri hiphop-kollektiiveja kuten Tuff ja Alkio-opistolla on nykyisin myös hiphop-kulttuuriin erikoistunut opintolinja. Myös Jyväskylän ammattiopisto Gradiaan on perustettu hiljattain hiphop-muusikoiden koulutusohjelma.
Rehtori tuo ”Matti”-videossa ja -kappaleessa reilusti esiin Jyväskylän-juurensa. MTV-uutisten haastattelussa (Lauri 2021) Rehtori kertoo löytäneensä räppäämisen jyväskyläläisen freestyle-klubin iltamissa vuonna 2017: ”Siinä räpättiin ringissä, oli monta tyyppiä, katselin jäbiä ja aloin päässä heittää riimiä vuorollani. Innostuin ja sitten aloin vaan kirjoittaa riimejä.” Freestyle onkin tyypillinen osa Jyväskylän hiphop-kulttuuria. Mist sä tuut? -dokumentissa (Yle Areena 2021) jyväskyläläiset rap-muusikot pohtivat, mikä tekee jyväskyläläisestä hiphopista jyväskyläläistä. Dokumentissa mainitaan muun muassa niin kutsuttu jyväskyläläinen murre, joka on lähellä yleiskieltä. Myös räpin tyylipuhtaus ja uskollisuus hiphop-kulttuuria ja sen vaalimista kohtaan korostuvat Jyväskylässä, jossa on tiivis hiphop-yhteisö. Dokumentissa tämän arvellaan johtuvan freestyle-perinteestä, jolla on Jyväskylässä vahva asema. Rehtoria ei mainita dokumentissa eikä muitakaan jyväskyläläisiä naisartisteja. Dokumentissa muistellaan, miten puhdasoppisesta hiphopista poikkeavien on aiemmin ollut vaikea löytää paikkaansa Jyväskylän hiphop-skenessä, mutta että tähän toivotaan muutosta ja rohkeatkin kokeilut ovat tervetulleita. (Yle Areena 2021.) Naisten on ollut perinteisesti vaikeampaa ”breikata” eli lyödä läpi hiphop-musiikin saralla. Myös Rehtori on joutunut ”lyömään päätään seinään” miehisellä alalla ja todistelemaan taitojaan. (Vanha-Majamaa 2020.)
Jyväskylä ja melankolinen keskisuomalaisuus
”Matti”-kappaleen musiikkivideolla Rehtori esiintyy Laajavuoren mäkihyppytornissa, omissa lapsuudenmaisemissaan Tourulan sillalla sekä Jyväskylän yläkaupungilla (Siippainen 2021). Video alkaa Laajavuoresta mäkihyppytornin liepeiltä, jossa Rehtori räppää pimeässä talviyössä:
Laajavuores askel rullaa
Ajatukset etsii täydellistä riimii mäki hurmaa
Matin mestat hyppyrit julmaa
Muistan vaa ku mestarimme sammu joka nurkkaa
Rehtori näyttää vakavalta, eikä hän hymyile. Käy selväksi, että vaikka Matin kuolemasta on jo hetki, Matin kohtalo on koskettanut aikanaan jyväskyläläistä artistia ja riimeihin Rehtori on hakenut inspiraatiota ”Matin mestoilta”. Hän käyttää kappaleessa Matista lempinimeä Masa, joka alleviivaa sitä, että kyseessä on kaikkien jyväskyläläisten tuttu.
Video ei suoranaisesti kerro tarinaa, vaan suurimmaksi osaksi kuvaa Rehtoria räppäämässä ja laulamassa lähikuvassa tai puolivartalokuvassa. Suomalaiset pienen budjetin musiikkivideot ovat usein ”Matin” kaltaisia lähikuvia ja visuaalisuus on niissä hillittyä (Kärjä 2007: 200). Rehtorilla on kevyt ehostus, pipo päässä ja yllään urheilulliset, unisex-tyyliset talvivaatteet. Hänen naiseuttaan ei erityisemmin korosteta. Maisema on luminen ja video on kuvattu keskellä pimeintä talvea. Jokaisessa kohtauksessa on pimeää ja useissa kohtauksissa taustalla on sininen värivalo. Mäkihyppytornin lasku-ura on kuitenkin valaistu. Hyppytornin rappusissa lukee taustalla ”Matti Nykäsen mäki”.
Lesoot humalassa mitaleist ja enkoist
Pesoi pummaamassa puolitutuilt hemmoilt
Haaveilet tästä haaveilet tosta
Haaveita ostat alkosta koska
Tunnelma on synkkä ja surumielinen, mitä korostavat alkoholismin huuruiset sanoitukset ja mollivoittoinen melodia. Monelle jyväskyläläiselle humalainen Matti on ollut tuttu näky. Myös talven pimeys ja kylmyys alleviivaavat Matin menestystarinan synkkää puolta.
”Matin” voi nähdä kertovan stereotyyppisesti myös (keski)suomalaisuudesta. Musiikintutkija Antti-Ville Kärjä (2007: 191) näkee suomalaisuuden representaation eli esitystavan liittyvän muun muassa maan ja kulttuurin pienuuteen, maantieteelliseen sijaintiin ja kieleen, joista syntyy vaikutelma erillisyydestä ja ”takapajuisuudesta”. Videolla seisoo rivissä toppavaatteisiin sonnustautuneita ihmisiä Jyväskylän yläkaupungilla sijaitsevan ravintola Ylä-Ruthin edustalla. Ehkä hekin ovat tavanneet joskus Matin, sillä Matti oli aikoinaan Ylä-Ruthin kanta-asiakas (Laine 2019). Oletan joukon edustavan keskivertojyväskyläläisiä, keskisuomalaisia ihmisiä. Kaikki ovat valkoihoisia ja mukana on taaperoikäisiä lapsia, nuoria, keski-ikäisiä sekä vanhuksia, naisia ja miehiä. Keskisuomalaisista kuulee usein puhuttavan keskivertosuomalaisina. Stereotypioiden mukaan keskisuomalaiset ovat hajuttomia, mauttomia ja värittömiä, toisin kuin itsevarmat ”pohojalaaset” tai lupsakat ja kierot savolaiset. Emme erotu suomalaisten heimojen kartalta, vaan Keski-Suomi mielletään eräänlaiseksi sulatusuuniksi.
Jokaisella, myös harmailla keskisuomalaisilla tai alkoholisti-mäkihyppääjillä, on silti omat haaveensa ja unelmansa, jotka helposti hukkuvat marraskuun pimeyteen. Tämä on korostunut varsinkin korona-aikana, jolloin tulevaisuuteen on ollut vaikeampaa nähdä. Ihmisillä on ”Matti”-videolla kasvomaskit, mikä viitannee koronapandemiaan ja sen aiheuttamaan epävarmuuteen. Se voi olla myös jonkinlainen hiljaisuuden ja puhumattomuuden symboli. Rehtori levittää kätensä räpätessään ”meistä” ja samalla korostaa joukkiota ja alleviivaa sitä, että kyseessä ovat jyväskyläläiset tavalliset ihmiset. Tähän joukkoon myös Rehtori itse lukeutuu. Hän vain kertoo Matin tarinan esimerkinomaisesti.
Paikallisuuden korostaminen osana hiphoppia
Autenttisuus ja oman taustan esiintuominen ovat tyypillisiä tehokeinoja rap-musiikissa. Autenttisuus rakentuu monisyisesti useissa konteksteissa, kuten paikallisessa, kansallisessa ja globaalissa, ja niiden suhteessa artistiin. Rap-artisteilta odotetaan autenttisuuden takaamiseksi rap-musiikin laajaa tuntemusta ja tyylin taitamista, oman tarinan kertomista yksilöllisesti sekä oman kotiseudun esiinnostamista. (Westinen & Rantakallio 2019: 124.) Omien ”huudien” korostaminen oli keskeistä erityisesti 1990-luvun yhdysvaltalaisessa gangsta-rapissa, josta muu hiphop-maailma otti vaikutteita. Rap puhuttelee paikallisia, kun siinä on samaistumispintaa. (Westinen & Rantakallio 2019: 127.) ”Matti”-videon ymmärtäminen edellyttääkin katsojalta jyväskyläläisten paikkojan ja historian tuntemusta. Kun video korostaa paikallisuutta kertomalla Jyväskylästä, se rakentaa samalla hiphop-autenttisuutta.
Folkloristi Annukka Saaristo (2019) tutki maisterintutkielmassaan olarilaisten räppäreiden kotiseutuidentiteettiä. Yhteisön yhteenkuuluvuuden tunteeseen vaikuttavat kotiseutuun liitetyt muistot, tunteet ja odotukset, ja näitä mielikuvia artistit voivat puolestaan esityksillään muovata (Saaristo 2019: 5). Rehtorin ”Matti”-videolla näkyy kotiseutuylpeys niin jyväskyläläisistä fyysisistä paikoista kuin myös yhteisöllisyyttä ilmaisevista ”meistä” ja ”meidän Masasta”, vaikka tunnelma on katkeransuloinen ja haikea. Videolla näkyvät graffitit Tourulan sillan alla viittaavat hiphop-kulttuurin perinteisiin ja siihen, että graffiteilla ikään kuin vallataan julkinen tila omaksi, tila omistetaan ja otetaan haltuun (Saaristo 2019: 63). Rehtori kertoo myös paikallistarinaa, tarinaa yhteisön jäsenestä. Myös Saariston (2019: 68) mukaan rap-lyriikat kertoivat usein yhteisön jäsenistä, joiden tarinat kiinnittyivät kokemukseen paikasta: ”Paikallistarinat ovat tarinoita alueesta, mutta samalla ne jakavat juuret kansainvälisen kerrontaperinteen ja hiphopin konventioiden kanssa.” Rehtori ei tuo kuitenkaan löytämissäni haastatteluissa tai ”Matti”-videolla erikseen esiin kuulumistaan Jyväskylän hiphop-yhteisöön. Videolla ei näy myöskään hiphopin peruselementtejä, kuten taustalla soittavaa dj:tä, korttelibileitä, räppäreille tyypillistä ”taustapossea” tai tanssijoita ja breikkareita, joilla perinteisesti vahvistetaan hiphopissa tärkeää paikallisuutta (Sykäri ym. 2019: 7–8). Näiden elementtien sekä Rehtorin Kerhokerho-possen puuttuessa videosta voi saada käsityksen, että Rehtori ei kuuluisi niin vahvasti Jyväskylän hiphop-yhteisöön. Rehtori kuitenkin elehtii käsillään hiphop-tyyliin ja hänellä on usein ”cool” ja itsevarma ilme ja takakenoinen asento, mikä mielestäni osoittaa ”Matin” musiikkivideon kuuluvan hiphop-kategoriaan.
”Matin” sanoituksissa käytetään tehokeinona myös intertekstuaalisuutta, tässä tapauksessa viitaten toisiin musiikkikappaleisiin lähes suorin sitaatein. Intertekstuaalisuudella tarkoitetaan tekstien keskinäistä riippuvuutta eli sitä, että tekstiä kannattelevat aiemmin julkaistut tekstit (Steinby 2013: 47–48). Kertosäkeistössä Rehtori leikittelee intertekstuaalisuudella viitaten Eppu Normaalin kappaleeseen ”Murheellisten laulujen maa” (1996), jyväskyläläisen Miljoonasateen kappaleeseen ”Lapsuuden sankarille” (1987) sekä Mikko Harjun kappaleeseen ”Anna mennä lennä” (2019). Etenkin viittaus Harjun ja Miljoonasateen kappaleisiin sekoittuvat ironisesti siinä missä unelmien tavoittelijaa (Harju 2019) ja lapsuuden sankaria (Miljoonasade 1987) neuvotaan menemään ja lentämään. Elämä ei aina mene suunnitelmien mukaan, vaikka kuinka räpiköisi. ”Matin” kertosäe kuuluu:
Murheellisten laulujen maa
Joka sankarit saa sammumaan
Mielentila marraskuu kansa harmaaseen hukkuu
Anna mennä lennä Masa lennä
Muistan vaa ku mestarimme sammu tonne rappuun
Ennenku elämä ennättää mennä
Esikuva delasi ja satu kostee sattuu
Musiikkivideon katsoja tulkitsee ravintolan edustalla olevan ihmisryhmän tarkoittavan kertosäkeistön harmaaseen hukkuvaa kansaa, jonka mielentilaan marraskuun pimeys vaikuttaa. Synkästä tunnelmasta huolimatta kappaleessa on toivoa ja lohtua, ja kuuntelija jää pohtimaan, lohduttaako Rehtori Mattia vai sittenkin meitä kaikkia:
Mä en sua jarruta rinnalla kannustan
Toivon et tartutan voittoo kartutan toivoo
Epäonnistumisii on sun vaikee kestää
Pettymyksii kuten ennenki pelkäät voi hani
Tiput nii iisist ei tarvii ku tönäys tai pari
Liputan siksi et niputan sanoil mut
Matsit ei himas vaa salil
Halataan pitkää jaetaa lämpöö
Onks jotai sääntöö miten vois piirtää
Sulle ne siivet jolla voit lentää matkaasi viimeist
Video päättyy siihen, kun Rehtori kävelee tanssivin askelin pimeyteen, kädet siiviksi levitettyinä ikään kuin lentäen. Rehtori antaa äänen murheellisten laulujen maan harmaalle kansalle, syrjäytyneille alkoholisteille ja entisille sankareille. Identiteettikategoriat sulautuvat ja lopulta ”Matti” on kaiken harmaan ja hiljaisen representaatio. Kärjä (2007: 204) muistuttaa mediaesitysten olevan väistämättä myös poliittisia tekoja, sillä niillä määritellään ja rakennetaan eri ihmisryhmien välisiä valta-asetelmia. Räppärit nostavat usein esiin vähemmistöjen kokemaa vääryyttä. Kärjä (2007: 205) näkee representaatioiden kamppailevan aina hegemonisista eli vallitsevista arvojärjestelmistä, jolloin stereotyyppien käyttö on myös poliittinen valinta. Kärjän näkemystä vasten Rehtorin ”Matti” näyttäytyy poliittisessa valossa: videolla korostuu stereotyyppinen ja melankolinen suomalaisuus (kaamosmasennus, alkoholismi, valkoisuus, keskiluokkaisuus) ja Rehtori antaa äänen olosuhteiden uhreille, näennäisille sankareille, jotka ovat pohjimmiltaan herkkiä kuin tuulen riepottelema höyhen.
Lopuksi: Jaettu kokemus lähiöelämästä vahvistaa paikallisuutta
”Matti”-videon ydin perustuu paikallisuuteen ja tuttuihin paikkoihin, mikä on hiphopissa tavanomaista. Samalla video yhdistää suomalaisuuden lumihankiin ja kaamokseen, keskiluokkaiseen arkeen sekä Matin kaltaisiin surullisiin sankaritarinoihin. Elämä tällaisissa olosuhteissa on toisinaan rankkaa ja saa heikot sortumaan elontiellä, mihin kappaleessa suhtaudutaan empaattisesti, joskin surumielisesti, ymmärtäen. Toisaalta vaativissa olosuhteissa syntyy ja vahvistuu myös suomalainen sisu.
Rehtorin kehonkieli, graffitit sekä kappaleen biitti viittaavat selkeästi hiphop-kulttuuriin. ”Matti” on osa sekä hiphopin globaalia että suomalaista ja eritoten jyväskyläläistä hiphopin sekä paikallisuuden narratiivin jatkumoa. Ehkä ”Matti” kertoo myös lähiössä kasvamisesta ja lähiöihin liittyvistä ongelmista, sillä usein kotiseutuidentiteetti kumpuaa juuri lähiöistä kuten hiphop-kulttuurikin (Saaristo 2019: 74). ”Matin” sanoitukset käsittelevät etenkin jyväskyläläisille, keskisuomalaisille ja mäkihypyn ystäville tuttuja teemoja. Videolla näkyy Jyväskylää tunteville tuttuja ”huudeja”.
MTV-uutisten haastattelussa (Lauri 2021) Rehtori kertoo olevansa laman lapsia, joille esikuvat olivat tärkeitä. Hän kokee olevansa musiikintekijänä perinteinen tarinankertoja ja ”Matin” kertovan Matti Nykäsen elämästä kaikkine varjopuolineen: ”Se kertoo esikuvista ja alkoholista. Ne jotka ovat asuneet Jyväskylässä, ovat nähneet Masan sammuneen jossain vaiheessa elämää meidän kaikkien rappukäytäviin. Hän on kuitenkin minun lapsuuden idoli. Hänen tarinansa on tosi kostea, mutta ei millään tavalla poikkeuksellinen.” (Lauri 2021.)
Suomiräpissä lähiönarratiivi keskittyykin useimmiten päihteisiin, sosiaalisiin ongelmiin sekä politiikkaan ja sitä kuvataan usein yksilön kokemana (Saaristo 2019: 75). Rehtori antaa äänen lähiön Masalle, päihteiden uhrille, mutta Masan taustatukena seisoo joukko ”meitä”eli lähiön yhteisö, johon myös Masa kuului. Vaikka Matti sammui rappuun, häntä ei potkittu pois ja ainakin Rehtori toivoo hänelle pelkkää hyvää. Uskon, että ”Matti”-videolla Rehtori puhuttelee paitsi muistoaan Matista, myös Jyväskylä-yhteisöään, erityisesti lähiöiden nuoria.
Rehtorin ikä ja elämänkokemus sekä työ nuorten parissa tuovat riimeihin syvyyttä ja viisautta. Myös hänen muun tuotantonsa sanoma on ”voimaannuttavaa”, kuten tyttöenergiaa buustaavassa kappaleessa ”Muijat irti” (2020) ja kehopositiivisuutta vahvistavassa kappaleessa ”Valmis” (2022). ”Matti”-videon ja sanoitusten rakentama yhteinen kokemus ja tarina Matista luo uutta todellisuutta ja vahvistaa paikallisuuteen liittyviä tunteita ja muistoja. Pitää elää ja lentää vielä, kun voi.
Lähteet
Aldén, Nicke & Hannamari Hoikkala 2018. ”Olen saanut täältä niin paljon, haluan myös antaa” – Jyväskylässä on vahva hiphop-yhteisö. Yle 3.4.2018. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/04/03/jyvaskylassa-on-vahva-hiphop-yhteiso-olen-saanut-taalta-niin-paljon-haluan-myos (tarkistettu 19.6.2022).
Kerhokerho 2022. Facebook. https://www.facebook.com/kerhokerho1 (tarkistettu 19.6.2022).
Korpi, Ari 2021. ”Monspin ja HMC:n naisille ja trans- sekä muunsukupuolisille suunnattu studiosessio poiki hedelmää – levy ulkona”. Rumba 26.2.2021. https://www.rumba.fi/uutiset/monspin-ja-hmcn-naisille-ja-trans-seka-muunsukupuolisille-suunnattu-studiosessio-poiki-hedelmaa-levy-ulkona/ (tarkistettu 19.6.2022).
Kärjä, Antti-Ville 2007. ”Sinivalkosoundeja mustavalkokuvin – Suomalaiset musiikkivideot ja turvallinen toiseus”. Kolonialismin jäljet. Keskustat, periferiat ja Suomi. Toim. Kuortti, Joel, Lehtonen, Mikko & Löytty, Olli. Helsinki: Gaudeamus, 190–208.
Laine, Joonas 2019. ”Suru ja muistot valtasivat Matti Nykäsen vanhan kantapaikan Jyväskylässä: 'Matti kysyi ensimmäisenä, että onko kalakeittoa'”. Helsingin Sanomat 4.2.2019. https://www.hs.fi/urheilu/art-2000005989364.html (tarkistettu 19.6.2022).
Lauri, Juho 2021. ”Onko hän Suomen coolein rehtori? 37-vuotias Erika Forsberg opettaa ruotsia ja liikuntaa ja luo samalla uraa rap-artistina: ’Se on kiva kombinaatio’”. MTV-uutiset 10.1.2021. https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/onko-han-suomen-coolein-rehtori-37-vuotias-erika-forsberg-opettaa-ruotsia-ja-liikuntaa-ja-luo-samalla-uraa-rap-artistina-se-on-kiva-kombinaatio/8031710#gs.p5xev5 (tarkistettu 19.6.2022).
Lukinmaa, Tuukka 2020. ”Nyt puhuu Matti Nykäsen kiistellyn muistomerkin suunnittelija – ’Hän ei ollut maassa seisova pronssipatsas vaan kevyempi, tuulten riepoteltavissa’”. Yle 27.10.2020. https://yle.fi/uutiset/3-11615206 (tarkistettu 19.6.2022).
Mist sä tuut? 2021. Jakso 3: Jyväskylä - JKL. Yle Areena 26.2.2021. https://areena.yle.fi/1-50569848 (tarkistettu 17.3.2022).
Rehtori 2021. ”Matti”. YouTube 26.2.2021. https://www.youtube.com/watch?v=nBcRhw2QB2k (tarkistettu 19.6.2022).
Saaristo, Annukka 2019. ”Lähiöpiknikille ostarin vieree”. Suomiräppäreiden kotiseutuidentiteettejä Espoon Olarista. Painamaton pro gradu. Helsingin yliopisto. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/305385/Saaristo_Annukka_Pro_gradu_2019.pdf?sequence=2&isAllowed=y (tarkistettu 19.6.2022).
Seppälä, Antti 2019. ”Keskisuomalainen: Matti Nykäsen hautajaissaattue kulkee Taulumäeltä Laajavuoreen”. Yle 26.2.2019. https://yle.fi/uutiset/3-10663148 (tarkistettu 19.6.2022).
Siippainen, Aapo 2021. ”Päivän video: Matti Nykäsen mäessä kuvattiin katkeransuloinen musiikkivideo – ’Lennä Masa lennä!’”. Keskisuomalainen 2.3.2021. https://www.ksml.fi/paikalliset/3885654 (tarkistettu 19.6.2022).
Steinby, Liisa 2013. ”Kirjallisuus ja kirjallisuudentutkimus”. Johdatus kirjallisuusanalyysiin. Toim. Mäkikalli, Aino & Steinby, Liisa. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 15–56.
Sykäri, Venla & Inka Rantakallio & Elina Westinen & Dragana Cvetanović 2019. ”Johdanto: Hiphop Suomessa 35 vuotta”. Hiphop Suomessa: Puheenvuoroja tutkijoilta ja tekijöiltä. Toim. Sykäri, Venla & Inka Rantakallio & Elina Westinen & Dragana Cvetanović. Helsinki: Nuorisotutkimusseura, 7–32.
Vanha-Majamaa, Anton 2020. ”’Jos oot hyvännäköinen mimmi, ne näkee sut mieluummin yhden yön juttuna kuin vakavasti otettavana artistina’ – suomirap on usein häijy naisille ja sukupuolivähemmistöille”. Yle 27.10.2020. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2020/10/27/jos-oot-hyvannakoinen-mimmi-ne-nakee-sut-mieluummin-yhden-yon-juttuna-kuin (tarkistettu 19.6.2022).
Westinen, Elina & Inka Rantakallio 2019. ”’Keep it real’ – rap-artistien näkemyksiä autenttisuudesta”. Hiphop Suomessa: Puheenvuoroja tutkijoilta ja tekijöiltä. Toim. Sykäri, Venla & Inka Rantakallio & Elina Westinen & Dragana Cvetanović. Helsinki: Nuorisotutkimusseura, 124–149.