Numeron esittely

PhD Nina Öhman on Musiikin suunnan päätoimittaja.

Musiikin suunta -lehden numero 2/2025 ilmestyy ruuduillenne lähestyessämme vuotta 2026. On ilo tuoda teille kokoelma artikkeleita, joiden kokonaisuus mielestäni heijastaa Musiikin suunnan monia olennaisia piirteitä. Tämä numero tarjoaa uutta tietoa kotimaisen musiikintutkimuksen kentältä nostamalla esille Suomen äänelliseen ja musiikilliseen elämään liittyviä aiheita. Tässä numerossa myös jatkuu lehden varhaisiin vuosiin ulottuva tarkoitus julkaista tutkittua tietoa musiikillisista käytännöistä eri puolilla maailmaa. Samoin jo alusta saakka lehti on eri tavoin toiminut aktivismin kanavana. Menetelmiin liittyen tämä numero painottaa kenttätyön tärkeää sijaa musiikkiintutkimuksessa. Lisäksi Musiikin suunnan siirryttyä verkkolehdeksi 2016, se on pyrkinyt korostamaan multimedian käytön mahdollisuuksia, tutkimuksessa, tutkimusyhteistyössä sekä julkaisutoiminnassa.

Tämän numeron avaa Aino Lyran artikkeli "Hiljenevän kylän äänet – äänimaisematutkimusta Pohjois-Suomessa", jossa hän esittelee Pro gradu tutkielmansa Hiljenevän kylän äänet – pohjoissuomalaisen maaseudun äänimaiseman tarkastelua 2020-luvulla (2024). Lyran tutkimus keskittyy Suomen Länsi-Lapissa Ylitorniolla sijaitsevan Kantomaanpään kylän äänimaisemaan. Siinä tarkastellaan paikallisten asukkaiden muistoja ja kokemuksia kylän äänistä 1950-luvulta nykypäivään. Tutkimuksen havainnot ympäristön äänistä sekä asukkaiden kertomukset antavat lukijalle monivivahteisen kuvan kylän hiljenevistä äänistä. Suomen etnomusikologinen seura ja Suomen musiikkitieteellinen seura yhdessä palkitsivat Lyran tutkielman parhaana vuonna 2024 valmistuneena musiikintutkimuksen opinnäytteenä.

Seuraavaksi Emma af Hällström esittelee artikkelissaan "Paradoksi ylläpitää miehistä mielikuvaa äänitetuotannosta" kandidaatin työnsä Näkymätön nainen: Systeemiteoreettinen näkökulma sukupuolittuneiden rakenteiden tarkasteluun suomalaisessa äänitetuotannossa. Hänen artikkelinsa tarjoaa yhteenvedeon tutkimuksesta, jossa tarkastelaan äänitetuotannon sukupuolittuneita rakenteita keskittyen tekijöihin, jotka vaikuttavat naisten asemaan äänitetuotannon kentällä. Aineistonsa kautta af Hällström valottaa kolmen naisvetoisen indie-julkaisijan Kuohu Recordsin, Minna Recordsin ja Mimmi Labelin toimintaa. Hän myös nostaa esille näkemyksiä, jotka pohjautuvat haastatteluun Kuohun perustajan Oona Kaparin kanssa, musiikkialan yhdenvertaisuuskyselyihin ja hänen omiin autoetnografisiin havaintoihinsa. Artikkeli painottaa aktivismin merkitystä sekä näyttää sen taktiikoista “ärsykkeitä”, joiden avulla yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa voidaan edistää musiikkialalla.

Meri-Sofia Lakosin artikkeli "Payîzok – Syksyn sävyinen lauluperinne Kurdistanista" tarkastelee laulumuotoa, joka liitetään syksyyn sen nimen ja teemojen vuoksi sekä vertauskuvallisen resonanssinsa takia. Hänen artikkelinsa esittelee payzok -laulumuodon musiikillisia ja kulttuurillisia elementtejä sekä havainnollistaa niitä audiovisuaalisten esimerkkien kautta. Lakos analysoi payîzok -laulujen erityispiirteitä. Asiantuntijoiden kanssa käymiensä keskustelujen perusteella hän kertoo laulumuodon musiikillisesta rakentumisesta sekä kulttuurisista merkityksistä.

“When I’m on Stage, I Rule: Cholita Futurism in Cochabamba, Bolivia” (2022) on Siboné Orozan ja Antti Nordinin tekemä dokumenttielokuva, jossa esiintyvät Las Conquistadoras, Las Consentidas, Las Florecitas de Mizque, Las Traicioneras del Amor ja Las Sirenitas. Se avaa ikkunan Bolivian populaarimusiikin kentällä toimivien cholita-artistien taiteilijuuteen, kiertue-elämän iloihin ja haasteisiin sekä heidän toimintaansa musiikkiyrittäjinä. Dokumentissa katsotaan chola-kulttuuria myös muiden toimijoiden näkökulmista. Yksi omista suosikkikohdistani on osuus, jossa chola-artistit kertovat miltä laulaminen heistä tuntuu ja mitä se heille merkitsee. Dokumentti myös tarkastelee chola-kulttuurin alkuperää Bolivian kolonialismin historiassa yhdistäen siihen taiteilijoiden todellisuuden sekä visiot musiikin avulla tuotetuista tulevaisuuden muutoksista. Tämä dokumenttielokuva palkittiin Suomen etnomusikologisen seuran julkaisupalkinnolla vuosina 2021-2021 ilmestyneenä parhaana audiovisuaalisena teoksena.

Lopuksi “Outro” osuudessani tarkastelen Aretha Franklinin taiteilijuutta hänen tunnetun gospel albuminsa Amazing Grace (1972, 1999) ja sen äänitystilaisuudesta tehdyn saman nimisen konserttielokuvan (2019) avulla. Franklin on yksi aikamme arvostetuimmista laulajista ja Amazing Grace taltioitiin hänen ollessaan uransa huipulla. Levytystilaisuus pidettiin kahden illan aikana Los Angelesin Watts -kaupungiosassa siijaitsevassa kirkossa kuulijoiden sekä levy-yhtiön tuotantoryhmän läsnnäollessa. Tekstissäni pohdin kuinka Franklinin Amazing Grace -multimediateoksen kautta on mahdollista ymmärtää hänen gospellaulutaidettaan.

Antoisia hetkiä Musiikin suunnan parissa ja hyvää uutta vuotta!