Musiikin mainingit

PhD Nina Öhman on Musiikin suunnan päätoimittaja.

Tervetuloa lukemaan Musiikin suuntaa!  

Tarjolla on mukavaa kesälukemista kaikille. Tämän numeron avaa Alma Rinta-Pollarin kirjoitus maskuliinisuuksien muuttuvista kuvastoista suomalaisessa räpissä. Artikkeli osoittaa, että suomalaisessa räpissä aiempien hypermaskuliinisten kuvastojen rinnalle on kehittynyt vaihtoehtoisia maskuliinisuuden malleja. Tämä heijastaa myös sukupuoliin ja seksuualisuuten suhtautumisen laajentumista valtavirrran musiikin piirissä, jolla on vaikutusta ihmisten toimintaan ja ajatteluun.

Heidi Mäkelän artikkeli tarkastelee Suomen alueen kansanmusiikkien perinnöllistämistä ohjaavia prosesseja. Artikkelissaan Mäkelä kartoittaa paikallisia, kansallisia ja globaaleja tahoja, joiden toimesta erilaiset musiikit tulevat aineettoman kultturiperinnön piiriin. Artikkeli myös nostaa esille perinnöllistämisen prosesseissa säilyneen jatkumon asiantuntija auktoriteettien roolissa 1800-luvulta nykypäivään, joka edelleen vaikuttaa uusien globaalien standardien rinnalla.

Anna Peltomäen artikkeli käsittelee myös kulttuuriperinnön aihetta tuomalla siihen musiikkialan toimijoiden näkökulmia. Hänen artikkelinsa keskittyy Taideyliopiston Seinäjoen yksikön ja Seinäjoen museoiden yhteistyössä organisoimaan työpajaan, johon musiikkialan toimijat kokoontuivat keskustelemaan musiikkiperintötyöstä. Artikkeli tarjoaa tietoa musiikkialan toimijoiden tehtävien kytkeytymisestä musiikkiperinnön tuottamiseen sekä siihen liittyvistä haasteista ja mahdollisuuksista.

Seuraavat artikkelit tarkastelevat nimikkeitä ja niiden merkityksiä musiikintutkimuksen tieteenalle. Elina Seye kirjoittaa International Council for Traditional Music ICTMD:n nimenmuutoksesta vuoden 2023 lopulla. Silloin järjestön nimeen liitettiin näkyvästi tanssi, joka on jo kuitenkin ollut järjestön tutkijoiden pitkäaikainen tutkimuskohde. Artikkelissaan Seye valottaa järjestön nimen historiaa perustusvuodesta 1947 lähtien nykyisyyteen saakka.

Antti-Ville Villénin kirjoitus käsittelee kulttuurisen musiikintutkimuksen tieteenalan nimikettä ja sen soveltamista eri tarkoituksiin. Artikkeli suuntaa kriittisen katseen nimikkeen englanninkielisiin käännöksiin, professuurin hakuilmoitukseen, opintojen kuvauksiin ja alan julkaisuihin. Niiden kautta Villén varoittaa epätarkan käytön riskeistä ja kannustaa sen selkeään käyttöön.

Olin hiljattain matkalla Hangossa. Matkallani otin tämän Musiikin suunnan numeron kansikuvan, jossa näkyy rannalta merelle avautuva maisema ja meren laineet. Ne johdattivat minut musiikillisiin ajatuksiin. Olen viime aikoina tutkinut 1920-luvun musiikillista elämää ja rannalla ollessani kuvittelin höyrylaiva Ariadnen juhlallisen saapumisen Hankoon kesäkuussa 1920. Laiva toi mukanaan 400 amerikansuomalaista perheineen kesänviettoon. Vierailu muistetaan amerikansuomalaisten siirtolaisten ensimmäisenä suurena matkana itsenäistyneeseen Suomeen (Kero 1997: 345). Laivan rantautuminen oli soinnikas tapahtuma. Sen aikana sekä vastaanottajat että vierailijat tervehtivät toisiaan sävelmillä: rannalta suomalaisen sotilassoittokunnan ja kuorojen sävelet suuntautuivat laivalle ja Monessenista kotoisin olevan Louhi-orkesterin soittama musiikki kantautui laivan kannelta mantereelle. Hangosta Ariadnen matka jatkui Helsinkiin. Siellä Louhi-orkesteri konsertoi Kansallisteatterissa presidentti Kaarlo Juho Ståhlbergin ja säveltäjä Jean Sibeliuksen läsnäollessa. Kesän aikana orkesteri esiintyi ympäri Suomea tuoden uudenlaisen sointivärin paikallisten kuulijoiden korviin, esimerkiksi orkesterin “täyteläinen sointu” sekä instrumenteista pasuuna ja saksofoni huomioitiin lehdistössä (K.K. 1920; Aamulehti 1920).  Vierailu mahdollisesti myös vaikutti orkesterin repertuaariin sen palattua Amerikkaan. Yhden raportin mukaan orkesterin johtaja George Wahlströmin aikomuksena oli hankkia soittokunnalle “suomalaista ohjelmistoa, josta yleensä on ollut puute” (T.H. 1920).

Kesäkuussa 1926, kuusi vuotta Louhi-orkesterin vierailun jälkeen, höyrylaiva Andania rantautui Helsinkiin tuoden 628 amerikansuomalaista perheineen kesänviettoon. Heidän joukossaan oli ympäri Amerikkaa kerätyistä muusikoista muodostettu Andanian orkesteri “Suomi-soittokunta” sekä sen pienempi kokoonpano Andanian jazzorkesteri. Jälkimmäinen muistetaan suomalaisen populaarimusiikin historiassa orkesterina, joka toi Suomeen uudenlaisen Amerikkaan yhdistetyn, amerikansuomalaisten esittelemän jazztyylin. Tapahtumasta on kirjoitettu paljon, myös tässä julkaisussa (esim. Mäkelä 2020). Orkesterin vierailu kuitenkin kiinnostaa edelleen; olen selvitellyt orkesterin solistina toimineen amerikkalaisen laulajattaren Cecil McKee Jacobsonin musiikillista roolia matkalla. Hän oli monipuolinen esiintyjä, joka raporttien mukaan piti puheenvuoroja virallisissa tapahtumissa ja lauloi “sopraanoäänellä koloratuurivivahteisesti” Suomi-soittokunnan solistina (U.W. 1926). Hän myös esiintyi Andanian jazzorkesterin solistina, hänen nimensä erityisesti mainittiin mainoksissa (esim. Uusi Suomi 1926). Myöhemmissä kirjoituksissa hänestä ei ole mainintoja, mutta pohdin, mikä merkitys hänen lauluesityksillään saattoi olla varhaisen jazzkulttuurin kehittymisessä Suomessa?

Nämä menneen ajan kesäiset vierailut herättävät ajatuksia siitä miten jotkut esitystavat, tekniikat ja käytännöt rantautuvat jäädäkseen, toiset unohtuvat ja jotkut vaikutteet purjehtivat uusin ympäristöihin. Tulevana kesänä on luvassa paljon musiikkitapahtumia. Tulemme vielä näkemään ja kuulemaan miten ne mahdollisesti muokkaavat suomalaista musiikkielämää ja mitä vaikutteita niistä matkaa maailmalle.

Aurinkoista kesää Musiikin suunnan lukijoille!

Lähteet

Sanomalehdet:

“Louhen vierailu Tampereella, ”Aamulehti 11.7.1920, 4.
“Oopperakellari” Uusi Suomi 28.8.1926, 3.
K.K. “Suomen uutisia,” New Yorkin Uutiset, 5.8.1920, 3.
T.H. “Louhi-soittokunnan konsertti” Ilta-Lehti, 12.6.1920, 3.
U.W. Suomi-soittokunnan vierailu, sydämellinen vastaanotto Lappeenrannassa” Etelä-Saimaa, 12.6.1926, 2.

Kirjallisuus:

Kero, Reino. 1997. Suomalaisina Pohjois-Amerikassa. Siirtolaiselämää Yhdysvalloissa ja Kandassa. (Turku: Siirtolaisuusinstituutti)
Mäkelä, Janne. 2020. “Musiikin tahmea liikkuvuus: ulkomaalaiset muusikot 1920-luvun Suomessa” Musiikin suunta 3/2020, julkaistu 9.10.2020. (tarkistettu 30.5.2025)