KIRJA-ARVIO: MAIJU TALVISTON BACKSTAGELLA RAOTTAA KULTTURITAPAHTUMIEN ESIRIPPUA

Anna-Elena Pääkkölä on Suomen Akatemian tutkijatohtori Åbo Akademilla,
musiikkitieteen oppiaineessa. Hän on julkaissut laajasti tutkimusta elokuvamusiikista ja -äänestä, kansainvälisestä ja kotimaisesta populaarimusiikista, musiikkivideoista, musikaaleista ja oopperoista. Hänen nykyiset tutkimusprojektinsa koskettavat suomalaista ja pohjoismaista populaarimusiikkia, elokuvamusiikkia ja musiikkivideoita, naisten musiikin historiaa, identiteettien esittämistä sekä musiikkiteollisuuden tutkimusta.

FM, MuM Maiju Talviston uusi tieto- ja oppikirja Backstagella: Artistituottajan käsikirja (Reuna, 2022) on käytännönläheinen katsaus artistituotannon kiemuroihin ja käytäntöihin. Talvisto kuvaa kirjassaan säntillisesti artistituottajan työhön läheisesti kuuluvat työtehtävät, kuten festivaalien aikataulutuksen ja artistien palkkauksen, mutta huomioi myös muita näkökulmia, kuten verotuksen, lupa- ja turvallisuusseikat, cateringin, kommunikaation, musiikkiteollisuuden työpoliittisen tilanteen ynnä muita, joita tapahtumatuotannosta haaveileva opiskelija tai festareille kesätyöntekijäksi haluava nuori tuskin jaksaa edes ajatella asiaan kuuluvaksi. Kirjan kautta alalle pyrkivät saanevat nyt realistisemman kuvan työn laajuudesta ja vaatimuksista.

Talvisto on oikea ihminen kirjoittamaan aiheesta, sillä hän on tehnyt kansainvälisesti tunnustettua työtä festivaali- ja tapahtumakentällä jo 15 vuotta, tekipä myös opinnäytteensä samasta aiheesta. Backstagella ei toki ole akateeminen tutkimus, mutta sen takaa löytyvä teoreettinen osaaminen paistaa tekstistä läpi. Vaikka musiikkituotannon alalle suorin uraväylä on yhä auki käytännön töistä, joissa omistautuminen ja työn laatu mitataan, Talvisto muistuttaa kirjan esittelyosiossa, että teoreettinen osaaminen, alan tutkimus ja laaja musiikillinen yleissivistys auttavat artistituottajan työssä konkreettisesti. Siksi onkin tärkeää, että sekä käytännön että teorian maailmojen kasvatti näkee vaivaa sen eteen, että tuo esille ammattinsa monipuolisuuden ja -tasoisuuden kirjallisessa muodossa.

Musiikkiteollisuuden tutkimus on pieni mutta alati kasvava ala myös suomalaisella musiikin tutkimuksen kentällä. Talvisto on ensimmäisiä, joka on julkaissut sekä tietokirjallisuutta että tutkimusta aiheesta suomen kielellä, suomalaisista oloista. Tämä suuntaus on onneksi muuttumassa. Paraikaa on tekeillä monenlaista musiikkiteollisuuden tutkimus- ja kirjaprojektia, jotka selvittelevät yhä pitkälti satunnaista, paikoittain jopa hajanaista ymmärrystä suomalaisen musiikkiteollisuuden historiasta, käytännöistä, rakenteellisista ongelmista ja työoloista. Läheinen yhteys musiikkiteollisuuden toimijoihin sekä yhteiset tutkimusprojektit yliopistojen kanssa luovat mahdollisuuksia sille, että tulevat musiikin tutkijat ja teollisuuden toimijat saavat kattavamman kuvan suomalaisen musiikkiteollisuuden tilanteesta. Tähän prosessiin Talviston tietokirja liittyy myös läheisesti, ja on tervetullut avaus aiheeseen.

Musiikkiteollisuuden alan työskentelytapoja Suomessa viimeisen 70 vuoden aikana on pitkälti kuvannut fiilispitoisuus enemmän kuin suunnitelmallisuus. Tämä koskee erityisesti populaarimusiikin puolta; klassisen musiikin omat työskentelytavat takasivat suomalaisellekin osaamiselle täysin erilaiset mahdollisuudet menestyä. Tämä työskentelykulttuurien ero näkyi pitkään siinä, että suomalaisen populaarimusiikin vienti oli takkuista. Vaikka yksittäisten artistien oli helpompaa tehdä uraa myös ulkomailla, lavan takaiset yhteistyökuviot olivat pitkään vaatimattomia. 2000-luvulta 2020-luvulle tultaessa suomalaisen populaarimusiikin maine ulkomailla on muuttunut: nykyään UMK-kilpailun kehuskellaan jopa haastavan Melodifestival-formaattia (tosin eriäviäkin mielipiteitä esitetään; ks. Mattila 2023), suomalaiset artistit ja yhtyeet kirjoittavat biisejä kansainvälisten tähtien kanssa ja julkaisevat musiikkia sekä keikkailevat suurilla stadioneilla pitkin maailmaa, Tokiosta Los Angelesiin. Mukaan lavan takaiseen toimintaan on tullut osaamisen terävöittäminen, viennin ja osaamisen systemaattinen kansainvälistäminen (mm. Music Finlandin perustamisen kautta), pitkän tähtäimen suunnitelmat sekä festareiden kansainvälistäminen. Suomea ei enää pidetä musiikillisena akvaariona, jossa on oma ekosysteeminsä, vaan siitä on tullut dynaaminen osa kansainvälistä populaarimusiikin toimijuutta. (Ks. Holm 2021, Karjalainen 2021; Käpylä & Pääkkölä 2023.)

Eri toimijoiden alati tiivistyvä yhteistyö on ollut avainasemassa tässä kehityksessä. Talviston kirjassa tämä näkyy siinä, että artistituotannon onnistumiseen antavat vinkkejä paitsi tuottajat, myös artistit. Kokemusten jakaminen kummaltakin osapuolelta on konkreettista yhteen hiileen puhaltamista, joka on saanut suomalaisen musiikkimaailman toimivaksi systeemiksi, jossa synergiat osataan käyttää hyväksi sekä alan työolojen parantamiseen että tuottavuuden lisäämiseen. Lisäksi työkulttuurin systematisoituminen on ollut tekijä, joka nojaa myös kommunikaation ja hyvien työtapojen jakamisen lisääntymiseen. Backstagella on konkreettinen esimerkki: tuskinpa kellään alan toimijalla kävi mielessä muutama vuosikymmen sitten, että jakaisivat työskentelytapojaan tietokirjan muodossa kiinnostuneelle yleisölle tai tuleville työntekijöille. Ajat ovat muuttuneet, ja siitä hyötyvät kaikki musiikkialan osapuolet.

Tutkijaa Talviston teoksessa kiinnostanee sen käytännönläheisyys. Musiikkiteollisuuden monimutkaiset kuviot tulevat selkeästi esille, ja ammatin harjoittajien jargon on kerätty jokaiseen lukuun käteväksi sanastoksi. Backstagella on taitavasti kirjoitettu. Siinä on tasapainoista ja informoivaa tekstiä, jota on helppoa seurata. Faktatieto tasapainottuu omakohtaisuuden ja jopa kommellusten kuvausten kanssa. Talvisto ottaa kantaa myös ajankohtaisiin aiheisiin, kuten rakenteelliseen syrjintään ja työssä jaksamiseen, joka kertoo syvästä omistautuneisuudesta alalleen (ks. myös Talvisto 2022) ja halusta tehdä työoloja paremmaksi kaikille musiikin taustalla työskenteleville, eikä Talvisto pelkää ehdottaa, miten asioita voidaan käytännön tasolla parantaa. Tämä on kunnioitettava periaatepäätös, joka auttaa eteenpäin nykyistä keskustelua musiikkialan rakenteellisista ongelmista.

Kirjallisuus:

Holm, Taija 2021. Loppuunmyyty! Musiikkibisneksen muutoksen virrassa 2000–2020. Helsinki: Docendo.

Karjalainen, Toni-Matti 2021. Pohjoisen laulut: Suomalaisen hevimetallin matka maailmalle. Helsinki: Docendo.

Käpylä, Tiina ja Anna-Elena Pääkkölä 2023. Lailasta Almaan: Suomalaisten naisten populaarimusiikin historia. Helsinki: Into.

Mattila, Ilkka 2023. Melodifestivalen on valtava show, jossa takavuosilta tutut artistit ovat tärkeässä osassa.  Helsingin Sanomat 11.3.2023 https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000009443272.html (haettu 17.3.2023)

Talvisto, Maiju 2022. Onko musiikkialan arvotaakka tasa-arvokehityksen tiellä? Musiikin Suunta 1/2022. https://musiikinsuunta.fi/2022/1-2022-44-vuosikerta/onko-musiikkialan-arvotaakka-tasa-arvokehityksen-tiella/ (haettu 17.3.2023)