Yhteiskunta- ja kapitalismikritiikki Soul Valpion kappaleessa ”Ajan hermolla”

Katri Rahikkala opiskelee suomen kieltä ja kirjallisuutta Jyväskylän yliopistossa. Hän on aiemmalta koulutukseltaan kulttuurituottaja (amk). Tulevaisuuden haaveena on tutkijan ura kirjallisuuden-, taiteen- tai kulttuurintutkimuksen parissa.

Rap-musiikki ja hiphop-kulttuuri tarjoavat laajan kirjon erilaista ilmaisua ja monipuolista, joustavaa taidetta. Tricia Rosen (2008: 10) mukaan rap-musiikin näkyvimpiä ja kaupallisimpia aiheita on tarpeellista haastaa aktiivisesti ja niiden rinnalle tulee nostaa muita yhteiskunnallisia aiheita käsitteleviä artisteja ja heidän musiikkiaan. Maailmanlaajuisesti katsottuna valtavirtaräp tarjoaa jokseenkin vähän poliittista ja kantaaottavaa musiikkia (Cvetanović 2019: 151), ja usein sen tematiikka keskittyy räppärin luoman kuvitteellisen gangsterihahmon rikollisuuteen, varallisuuteen, maskuliinisuuteen ja juhlimiseen (Gines 2005: 93–102). Tulkintani mukaan myös Suomen valtavirtaräp mukailee globaalia linjaa.

Rap-musiikin moninaisuus hahmottuu, kun tutkii ja kuuntele myös valtavirtaräpin ulkopuolelle jäävää musiikkia. Rap-musiikin voidaan ajatella olevan sanomaltaan joko ”pinnallisempaa” ja yksinkertaisempaa (low concept) tai syvällisempää ja kantaaottavampaa (high concept), mutta se ei koskaan ole vailla sanomaa. High-low-concept -jaottelu perustuu lähinnä rap-sanoitusten monimutkaisuuteen ja aiheen syvällisyyteen sekä kappaleen funktionaalisuuteen, eli mihin tarkoitukseen se on luotu. (Bradley 2009: 209.) Kantaaottavan räpin tekijöitä voidaan kutsua nimellä ”conscious rappers” (”tiedostavat räppärit”). He räppäävät yhteiskunnallisista aiheista, välttävät kiroilua ja seksismiä sekä väkivaltaisia vertauksia sanoituksissaan (Rose 2008: 202). Tiedostava rap-musiikki ottaa kantaa esimerkiksi rodun, sukupuolen tai sosioekonomisen aseman tuomiin haasteisiin ja pyrkii kritisoimaan yhteiskunnassa vallitsevaa epäoikeudenmukaisuutta (Forman 2012: 5).

Kiinnostukseni kantaaottavaa rap-musiikkia kohtaan on saanut minut pohtimaan, millaista on paikallinen, kantaaottava rap-musiikki Keski-Suomessa. Sain vastauksen kysymykseeni, kun tapasin Ossi ”Soul” Valpion keväällä 2022 Jyväskylän yliopiston luennolla, jolla hän kertoi paikallisesta hiphop-kulttuurista. Ossi Valpio on pitkän linjan jyväskyläläinen rap-artisti, joka työskentelee tiiviisti hiphop-kulttuurin ja etenkin rap-musiikkia harrastavien nuorten parissa. Hän on ollut perustamassa Kulttuuriyhdistys TUFF ry:tä, joka tukee ja edistää paikallista kulttuuritoimintaa (TUFF ry 2022). Valpio soitti luennon päätteeksi tuolloin vielä julkaisemattoman ”Ajan hermolla” -kappaleensa, jonka sanoituksissa oli etsimääni kantaaottavuutta ja yhteiskuntakritiikkiä. Pyysin sanoituksia itselleni tarkempaa tutkimusta varten sähköpostitse.

Käsitteellinen ja teoreettinen viitekehys

Esseeni analysoi ”Ajan hermolla” -kappaletta tekstuaalisella tasolla taiteellisena, yhteiskuntakriittisenä teoksena. Tutkin sanoitusten taustalla vaikuttavia emootioita ja analysoin, minkälaista sanomaa, tunnetta ja kritiikkiä kappaleeseen mahtuu. Käytän analyysissa hyväkseni lyriikan käsitteitä, kuten puhuja, symboli ja metafora. Symboli viittaa johonkin toiseen asiaan siten, että asioiden välinen suhde on kulttuurisesti ymmärrettävä (Haapala 2013: 190). Esimerkiksi sydän symboloi perinteisesti rakkauden tunnetta. Metaforalla tarkoitetaan vertauskuvaa, jossa asia nimetään uudelleen ja tuodaan uudella tavalla esiin tietynlaisen kokemuksen tai tunteen valossa (Haapala 2013: 194–195; Krappe 2010: 146). Perinteisesti esimerkiksi metafora sydämen varastamisesta tarkoittaa rakastumista. Puhujan käsitteellä tarkoitetaan lukuprosessin aikana hahmottuvaa, tekstin taustalla vaikuttavaa ääntä, joka kertoo tekstin tarinaa. Puhuja ilmentää tekstin kieltä ja rakennetta luoden sille tietynlaisen sävyn. (Lehikoinen 2010: 215.)

Lyriikan käsitteiden lisäksi käytän psykokapitalismin käsitettä. Psykokapitalismin ydinajatuksena on pitää subjekti epävarmana omasta hyödyllisyydestään, tuottavuudestaan ja kelpoisuudestaan (Värri 2018: 40, 53, 58). Kapitalismin ideologia perustuu ainaiseen talouskasvuun, jolloin tarvitaan myös ainaista, kiihtyvää kuluttamista. Psykokapitalismissa ihminen saadaan uskomaan kapitalismin luomaan illuusioon perimmäisestä tyydytyksen tunteesta, jota ideologia ei missään vaiheessa kuitenkaan kykene tarjoamaan. Kuluttamisen turvaamiseksi ihminen täytyy pitää tyytymättömänä ja luoda illuusio puutteesta. (McGowan 2016: 21.) Psykokapitalismissa ihmismieli ja yksilön halu muokataan palvelemaan ja mukailemaan tuotannon vaatimuksia (Värri 2018: 31). Se luo illuusion siitä, mitä ihmisen tulisi haluta ja tavoitella. Illuusion saavuttaminen ja aktiivinen tavoittelu nähdään positiivisena asiana, mutta samalla tavoittelu – tai tavoittelun epäonnistuminen – aiheuttaa ahdistusta ja stressiä. (Bird & Green 2020: 287–288.) Psykokapitalismissa pyrkimys ihmisen ja asioiden erinomaisuuden, kasvun ja edistyksen tavoitteluun on viety lähes uskonnolliselle tasolle.

Esseeni nojaa affektiteorioihin, joilla tarkoitetaan emootioiden, tunteiden ja tunnereaktioiden tutkimista suhteessa esimerkiksi kulttuuriin tai sen tuotteisiin. Affektiteoria tutkii sitä, miten ei-tiedostetut tunteet vaikuttavat todellisuuskäsitykseen ja arkiseen toimintaamme. (Rinne ym. 2020: 6–7.) Teorian mukaan emootiot ovat sosiaalisia, kulttuurisia käytäntöjä, joiden avulla ihminen linkittyy ja suhteutuu maailmaan (Rinne ym. 2020: 11–12). Tunne on ruumiillinen tuntemus tai kokemus, kun taas emootio viittaa kognitiivisesti tunnistettaviin ja nimettäviin abstrakteihin tunteisiin (Jokinen ym. 2015: 18). Käytän analyysissani nimenomaan emootion käsitettä, sillä sanoitusten taustalla on tulkintani mukaan kulttuurisesti nimettäviä emootioita, ei kehollisia tunnereaktioita. Emootion ja affektin taas voidaan katsoa eroavan toisistaan niiden henkilökohtaisuuden ja laajuuden suhteen. Emootiot ovat kulttuurisesti ja kognitiivisesti rakentuvia, henkilökohtaisia tuntemuksia, kun taas affektit rakentuvat niiden ulkopuolelle jäävistä ilmiöistä ja ulottuvuuksista (Helle & Hollsten 2016: 14, 16). Käsitän affektin Gilles Deleuzin ja Félix Guattarin tapaan siten, että se ei ole henkilökohtainen tunne tai emootio, vaan jokaiselle avoin ja mahdollinen kyky vaikuttua. (Rinne ym. 2020: 7–9.) Affekti on se vaikutus, joka syntyy, kun jokin tunne liikuttaa ihmistä. Affekti on siis reaktio, joka valmistaa ihmisen toimimaan. (Gould 2010: 26.) Kokonaisen rap-sanoituksen voi siis ajatella olevan affektin aikaansaaman toiminnan tulos, josta on luettavissa erilaisia, nimettävissä olevia emootioita. Tarkastelen affektia kulttuurisesta näkökulmasta käsin, jolloin affektin voidaan ajatella aineellistuvan rap-sanoituksena.

Kapitalismikritiikki ”Ajan hermolla”-kappaleessa

Soul Valpion kappaleen ”Ajan hermolla” puhuja on aikalainen, joka yrittää saada välinpitämättömän, vallan kahvassa olevan kansanosan ymmärtämään, että asioiden on muututtava. Puhuja kertoo tosielämän todisteiden avulla, kuinka ihminen ja luonto ovat vain talouselämän kertakäyttötavaroita alati kiihtyvällä liukuhihnalla. Huutia sanoituksissa saavat muun muassa kapitalismi, vakuutusyhtiöt, lääkeyhtiöt, hyvinvointibisnes, media, päättäjät, sosiaalinen media ja individualistinen pärjäämiskulttuuri.

Ensimmäisessä säkeistössä, kun muut ajavat autolla, puhuja ”ajaa hermolla”. Tämän voi tulkita ekokriittisenä kannanottona: autoilua tulisi vähentää, koska maapallomme ei kestä nykyistä öljyn kulutusta ja päästöjä. Öljyyn viitataan myös myöhemmin sanoituksissa: ”Ei ilman öljyy pysty oravanpyörää huoltaa” (Soul Valpio 2022). Puhuja on ottanut eräänlaisen esitaistelijan roolin, ja vakuuttaa, että häntä tai ketään muuta ei voi hiljentää:

Mä ajan oikeutta kerrontaan
Missä ei pidätellä mitään, ei keltään
Tän läpi meki mennään, ei meitä voi heikentää.

Kysyessään ”mahtuuko unohdetut kasvot sun exeliin?” puhuja kysyy ihmisyyden perään ja pohtii, onko ihminen vain kylmä, kasvoton ja unohdettu tilasto. Sanoituksissa otetaan kantaa myös suppeaan keinovalikoimaan, jolla hoidetaan ihmisten sairauksia:

Varastat kaavat ja jalostat voitot
Diagnosoit sairauden ja alotat hoidot
Vedetään piuhat irti ja eristetään
Vaihtoehdoille sormea heristetään, ne pelieväät

Terveydenhuolto esitetään kylmänä bisneksenä ja sen perimmäisenä päämääränä nähdään taloudellisten voittojen kääriminen. Sairautta tai pahaa oloa hoidetaan diagnooseilla, perinteisellä lääkehoidolla ja eristämisellä. Vaihtoehtoja ei ole, eikä ihminen voi edes itse vaikuttaa omaan hoitoonsa: ”Ai en saa ees päättää millä lääkitä mun tuskaa?” Kapitalistinen yhteiskunta sanelee ihmiselle selvän marssijärjestyksen ja puhuja perkaa tätä kertomalla kaunistelemattoman tarinan ja maustamalla sanomaa imperatiivimuodoilla: ”Lisäänny, tuota, kuluta, sit kuollaan”. Kapitalistinen kasvueetos nähdään ihmisyyden ja elämän vastaisena, ihminen puolestaan tehotuotannon aiheuttajana ja ylläpitäjänä. Ideologia vaatii ihmistä olemaan aina parempi, nopeampi ja enemmän. Kapitalismin kritiikki on viiltävää ja ideologia nähdään koko maailman tuhoavana voimana:

Tää kaikki perustuu ikuisen kasvun harhalle
Nää sanat on kirjoitettuna maailmankartalle
Missä kasvaa elämän puuhun miniversoja
Kaivataan keuhkoja maksamaan ikivelkoja

Keuhkoilla viitataan symbolisesti maailman metsiin, joita kapitalismi riistää tehotuotannon nimissä. Luonnon tuhoamisen lisäksi törkeimpänä kaupankäynnin esimerkkinä nähdään henkilökohtaisten tietojen kauppaaminen ja sosiaalisen median kaupankäynti: ”Sä ostit nachoja, Facebook osti massoja, mulkut / sun tietoja myydään ku toreilla kirppuja”. Metaforisesti ajatellen puhuja viittaa tulkintani mukaan siihen, että ihmisten henkilökohtaisten tietojen hinta on kirpputoritavaraan verrattavaa halpaa kulutustavaraa, jonka arvo nousee, kun halvoista tiedoista kasataan suuri massa. Juuri kasaantuminen ja massojen tavoittelu on yksi kapitalismin perusperiaatteista (McGowan 2016: 21).

Psykokapitalismi ja affektiivisuus

Soul Valpio maalaa sanoituksissaan hyvin tarkkanäköistä kuvaa vallitsevasta tilanteesta Suomessa: ihmiset uupuvat, varallisuuserot kasvavat, vaikeista asioista kuten leipäjonoista ei haluta keskustella, reippaus palkitaan ja voittajille hurrataan: ”Granlund ilmaveivin sisään veivas/ Joten ole suomalainen sinä reipas.” Kappaleen suurin kritiikin kohde on kapitalismi, ja ehkä vielä tarkemmin ilmaistuna psykokapitalismi. Kappaleen puhuja kritisoi ankarasti yhteiskuntamme rakenteellista psykokapitalismia ja osoittaa, kuinka ihminen on yhteiskunnalle vain rahan teon väline, joka ajetaan loppuun kapitalistisen ideologian oikeuttamana ja köyhdyttämänä:

Meidät poltettiin pohjaan, ku imis karstoja
Tuijotus tyhjyyteen, ja liki paskoina
Hoiputaan hyllynväliköistä kohti kassoja.

Sanoituksissa kritisoidaan kapitalismin luomaa illuusiota ja yritetään myös herätellä yksilöä ajattelemaan itse, toimimaan aktiivisesti ja vastustamaan ”ikuisen kasvun harhaa”.

Affektiteoreettisesti katsottuna sanoituksissa esiintyvä psykokapitalismi on kohde, johon puhujalla on sosiaalisesti ja henkilökohtaisesti jännittynyt suhde. Kuvattu jännittyneisyys purkautuu subjektiivisena reaktiona, johon liittyvät emootiot pystymme nimeämään ja joiden kulttuurisen merkityksen ymmärrämme. Sanoituksista on tunnistettavissa kaksi kantavaa emootiota, jotka kumpuavat psykokapitalismin kohtuuttomista vaatimuksista ja rikoksista ihmisyyttä, inhimillisyyttä ja luontoa vastaan: turhautuminen ja huoli. Turhautuminen ja huoli linkittyvät vahvasti yhteiskuntaan, eivätkä ne näyttäydy sanoituksissa niinkään subjektiivisina tunnereaktioina, vaan pikemminkin poliittisina affektien tuottamina emootioina. Huoli on koko yhteiskunnan läpäisevää. Varallisuuserojen aiheuttamaa huolta tuodaan esiin yksilötason esimerkeillä: ”Kultaa ja cheddarii, aamupala mestarin / Vai palautuspulloilla taskurahaa kerrankin.” Turhautuminen kumpuaa siitä, etteivät ihmiset edes tiedostaessaan asioiden todellisen tilan lähde toimimaan ja muuttamaan sitä. On kuitenkin muistettava, etteivät materiaaliset olosuhteet ja varallisuus aina selitä ihmisten käytöstä edes silloin, kun heidän käytöksensä on ristiriidassa heidän omien etujensa kanssa (Gould 2010: 32). Esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden suurkuluttamisen voidaan katsoa olevan verrattavissa siihen, että ihminen ampuisi itseään jalkaan ja kuolisi hitaasti.

Kappaleen affektiivinen luonne voidaan nähdä myös prekaarina. Prekarisaatio on laajemman määritelmänsä mukaan työelämään, tuotantoon ja kokemuksellisuuteen liittyvää yhteiskunnallista muutosta, jonka suunta on kaikilla edellä mainituilla osa-alueilla epävarmuuden ja kaoottisuuden sävyttämää (Jokinen ym. 2015: 12). Soul Valpion sanoituksista välittyvä prekarisaatio on perusteltua, sillä olemme ilmastokriisissä ja koronapandemia on juuri pyyhkinyt koko maailman ylitse. Kappaleessa esitetty kritiikki ei kohdistu niinkään yksittäiseen ihmiseen, vaan ihmisen nähdään olevan kapitalistisen järjestelmän sokea uhri:

Suuri puhallus, sumuverho ja suhteet
Tarinan roiston tää kertoja tuntee
Joko sä voitat tai sut voitetaan
Mallitapaus mitenkä suksee voidellaan.

Kritiikki kohdistuu järjestelmään, joka toisaalta saa meidät ahdistumaan tulevaisuudesta, mutta joka myös kehottaa meitä kääntämään katseemme pois kaikesta ahdistavasta ja hakemaan välittömiä mielihyväkokemuksia kuluttamalla hieman lisää. Sanoitukset nostavat esiin yhteiskunnassamme vallitsevia tuhoisia voimia, joiden olemassaolosta olemme ehkä välillisen tietoisia, mutta jotka haluamme unohtaa. Kappaleen puhuja on oikeutetusti turhautunut systeemiin, jossa ihminen ja luonto imetään kuiviin ikuisen kasvun nimissä.

Lopuksi: ”Ajan hermolla” yhteiskunnallisten affektien ja emootioiden tulkkina

Kuten yllä olen osoittanut, rap-kappaleen sanoitukset voivat syntyä painavista yhteiskunnallista affekteista, jotka herättävät voimakkaita emootioita ja tunteita. ”Ajan hermolla” ajelee kolmen eri funktion valtatiellä: ensiksikin kappale on taiteilijan keino purkaa omia emootioita taiteeseen, toiseksi sen tehtävänä on osoittaa myötätuntoa kapitalismin riiston uhreille ja kolmanneksi se haluaa herätellä kuulijansa toimimaan kollektiivisesti ja kestävämmin paremman tulevaisuuden nimissä. Taiteilijat ovat taidokkaita yhteiskunnallisten affektien ja emootioiden tulkkeja. Taidetta pitää myös osata lukea ja kuunnella. Rap ei ole vain pinnallista ja kaupallisesti menestynyttä musiikkia, vaan myös yksi aikamme mielenkiintoisimpia taidemuotoja, jonka avulla myös kriittiset äänet saadaan kuuluviin. Tiedostavuus ja taiteellisuus eivät kumoa toisiaan, päinvastoin. Ossi ”Soul” Valpio ja monet muut räppärit todistavat, että rap-musiikki on tehokkaasti tunteita purkava taidemuoto, jonka ympärillä vaikuttaa monimuotoinen ja rikas hiphop-kulttuuri.

Vaikka Valpion ”Ajan hermolla” -kappaleen sanat maalaavatkin yhteiskunnastamme ahdistavaa kuvaa, näkisin sanoitusten perimmäisenä emootiona optimismin: ”Muutosta ilmassa, ja omas tunnossa”. Sanoituksissa mainitaan myös arvojen pehmeneminen ja se, että kaikilla on oikeus tulla kuulluksi. Kappale kehottaa ottamaan kantaa ja kannustaa uskomaan ihmisarvoon ja hyvään. Se luo optimistista kuvaa paremmasta maailmasta, jonka rakentamisessa kaikki voivat omalla esimerkillään olla mukana. Aivan kuin kappaleen puhuja haluaisi sanoa kuulijalleen: sinä riität, mutta älä palvele ”hegemonista diskurssia”, vaan käännä katseesi siihen, millä on oikeasti väliä. Auta muita, itseäsi ja maailmaa.

Ole muutos, tee jotain, teesse heti
Reilu peli muillekin kuin perheellesi
Pistä päälle sun vetimesi, jaa ne pelimerkit
Oo se puuttuva esimerkki, EPIC!

Lähteet

Bird, John & Green, David 2020. ”Capitalist realism and its psycho-social dimensions”. Psychoanalysis, Culture & Society 25: 283–293. https://doi.org/10.1057/ s41282-020-00162-9.

Bradley, Adam 2009. Book of Rhymes. The Poetics of Hip Hop. New York: Basic Civitas Books.

Cvetanović, Dragana 2019. ”’Mitä merkkaa yhden emceen runous, sanat vasta alku, loppu vast vallankumous’.  Avaimen Punainen tiili -albumin sanoitukset, rap-sukupolvi ja yhteiskuntaluokka”. Hip hop Suomessa. Puheenvuoroja tutkijoilta ja tekijöiltä Toim. Venla Sykäri, Inka Rantakallio, Elina Westinen & Dragana Cvetanović. Helsinki: Nuorisotutkimusseura, 150–181.

Forman, Murray 2012. ”General Introduction”. That’s The Joint! The Hip-Hop Studies Reader. Toim. Murray Forman & Mark Anthony Neal. New York: Routledge, 1–8.

Gines, Kathryn T. 2005. ”Queen Bees and Big Pimps: Sex and Sexuality in Hip Hop”. Hip Hop and Philosophy. Rhyme 2 Reason. Toim. Derrick Darby & Tommie Shelby. Chicago and La Salle, Illinois: Open Court, 92–104.

Gould, Deborah 2010. ”On Affect and Protest”. Political Emotions. New Agendas in Communication. Toim. Janet Staiger, Ann Cvetkovich & Ann Reynolds. University of Texas at Austin. New York: Routledge, 18–44.

Haapala, Vesa 2013. ”III Lyriikka”. Johdatus kirjallisuusanalyysiin. Toim. Aino Mäkikalli & Liisa Steinby. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 142–227.

Helle, Anna & Hollsten Anna 2016. ”Tunnetko kirjallisuutta? Johdatus suomalaisen kirjallisuuden tutkimukseen tunteiden ja tuntemusten näkökulmasta”. Tunteita ja tuntemuksia suomalaisessa kirjallisuudessa. Toim. Anna Helle & Anna Hollsten. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 7–33.

Jokinen, Eeva, Venäläinen, Juhana & Vähämäki, Jussi 2015. ”Johdatus prekaarien affektien tutkimukseen”. Prekarisaatio ja affekti. Toim. Eeva Jokinen & Juhana Venäläinen. Nykykulttuurintutkimuksen julkaisuja 118. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 7–30.

Krappe, Johanna 2010. ”Monimerkityksinen metafora”. Lentävä hevonen. Välineitä runoanalyysiin. Toim. Siru Kainulainen, Kaisu Kesonen & Karoliina Lummaa. Tampere: Vastapaino, 145–165.

Lehikoinen, Tiina 2010. ”Runo puheena ja runon puhujat”. Lentävä hevonen. Välineitä runoanalyysiin. Toim. Siru Kainulainen, Kaisu Kesonen & Karoliina Lummaa. Tampere: Vastapaino, 213–237.

McGowan, Todd 2016. Capitalism And Desire. The Psychic Cost of Free Markets. New York: Columbia University Press.

Rinne, Jenni, Kajander, Anne & Haanpää, Riina 2020. ”Johdanto: affektit ja tunteet kulttuurien tutkimuksessa”. Affektit ja tunteet kulttuurien tutkimuksessa. Toim. Jenni Rinne, Anne Kajander & Riina Haanpää. Helsinki: Ethnos, 5–30.

Rose, Tricia 2008. The Hip Hop Wars. What We Talk About When We Talk About Hip Hop - and Why It Matters. New York: Basic Civitas Books.

Soul Valpio 2022. ”Ajan hermolla”. Kappaleen sanoitukset saatu sähköpostitse. Digitaalinen single. Spotify. https://open.spotify.com/track/3IDe9SppUOAMdqWuYmyOqe?si=046056b26e094603 (tarkistettu 10.10.2022).

TUFF ry 2022. TUFF? http://www.tufftuff.fi/tuff/ (tarkistettu 28.7.2022).

Värri, Veli-Matti 2018. Kasvatus ekokriisin aikakaudella. Tampere: Vastapaino.