Venäläinen rap-musiikki, Ukrainan sota ja taistelu vapaudesta
Toni Mäkäräinen viimeistelee pro gradu -tutkielmaansa venäläisten poliittisten keskusteluohjelmien audiovisuaalisista kehyksistä elokuva- ja televisiotutkimuksen opintosuunnassa Helsingin yliopistossa. Humanististen tieteiden kandidaatiksi hän valmistui pääaineenaan venäjän kieli ja kirjallisuus. Venäläiseen rap-musiikkiin liittyviä tekstejä on aiemmin julkaistu Idäntutkimuksessa ja Futurassa sekä tsaarinaikaiseen elokuvaan liittyen Ajan kohinassa.
Menja sprosili: "Potšemu v russkom repe net gangsta?"No gangsta na Rusi — prerogativa gosudarstva.
Multa kysyttiin ”Miksi venäläisessä rapissa ei ole gangstoja?” Koska Venäjällä gangsta on valtion etuoikeus. Oxxxymiron ”Grjaz”, 2021
Kun Venäjä aloitti 24. helmikuuta 2022 hyökkäyksen Ukrainaan, se aloitti myös raskaat toimet viimeisiä sananvapauden rippeitä vastaan Venäjällä. Venäjän kulttuurieliitti valitsi puolensa tai pakeni maasta. Suurin osa niistä rap-muusikoista, jotka sotaan reagoivat, vastustivat Venäjän sotatoimia Ukrainassa. Instagramin ”Net Voine!” (”Ei Sodalle!”) -päivitysten lisäksi yksi räppäri päätti tehdä jotain konkreettista. Oxxxymiron (oik. Miron Janovitš Fjodorov, s. 1985) peruutti paluukiertueensa eli yhteensä kuusi loppuunmyytyä konserttia Pietarissa ja Moskovassa ja ilmoitti Instagramissa Venäjän tarvitsevan sodanvastaista kansalaisliikettä (Oxxxymiron 2022a). Oxxxymironia voi pitää venäläisen rap-musiikin ”intellektuelliosaston” johtavana hahmona ja häntä kuuntelevat myös sellaiset, jotka eivät muuten rap-musiikista välitä. Yllä oleva sitaatti on Oxxxymironin kappaleesta ”Grjaz” (”Lika”, 2021b) ja se kiteyttää varsin osuvasti myös venäläisessä rap-musiikissa toistuvan lyyrisen troopin: valtio on Venäjällä synonyymi rikollisille.
Tässä esseessä käsittelen venäläistä rap-musiikkia tarkastelemalla Ukrainan sotaa vastustavien artistien näkemyksiä Venäjän valtiosta. Alkuperäissanoitusten kääntämistä varten olen kuunnellut kappaleita ja käyttänyt tukena Genius-sivustoa, johon käyttäjät ja artistit pystyvät itse lisäämään kappaleiden sanoituksia. Kaikki käännökset tässä esseessä ovat omiani. Analysoin ennen kaikkea niiden artistien musiikkia, jotka ovat käsitelleet Venäjän valtiota kriittisesti musiikissaan ennen hyökkäyksen alkua tai jotka ovat olleet valtion kanssa ongelmissa jollain muulla tavalla. Näillä kriteerein artisteiksi valikoituivat Ligalaiz, Morghensthern, Noize MC, Face ja Oxxxymiron. Morghenstherniä lukuun ottamatta kaikki edellä mainituista artisteista ovat kritisoineet Venäjän valtiota musiikissaan. Morghenstherniä vastaan on kuitenkin käyty ajojahtia jo tovi ja hänet onkin julistettu sodan alkamisen jälkeen ”ulkomaiseksi agentiksi” (BBC News 2022). Heinäkuussa 2022 venäläinen uutistoimisto (Fontanka 2022) julkaisi alun perin konserttijärjestäjille suunnatun epävirallisen listan muusikoista, joita pidetään ”valtionvastaisina” tai ”epäisänmaallisina” (Jeskanen 2022). Jokainen tässä esseessä käsitellyistä artisteista on kyseisellä listalla. Voidaan kysyä, mikä on näiden muusikoiden tulevaisuus ottaen huomioon Venäjän kiristyvät toimet valtiota tai asevoimia kritisoivien ihmisten suhteen. Venäjän asevoimista levitettävästä ”valeuutisoinnista” (mm. sotarikoksista ja siviileihin kohdistuvista iskuista) voi saada viisitoista vuotta vankeutta, kun taas esimerkiksi sosiaalisessa mediassa jaetusta kirjoituksesta, jossa käytetään lainausmerkkejä puhuttaessa ”erityisestä sotilasoperaatiosta”, voi saada 500 euron sakot (Safonova 2022).
Venäläinen rap-musiikki on kaikkea muuta kuin helppo tai aina edes loogisesti ymmärrettävä genre. Kuten olen aiemmassa kirjoituksessani käsitellyt (Mäkäräinen 2019), se pitää sisällään monenlaista toksisuutta, nationalismia, rasismia, tietoisesti tehtyä kulttuurista omimista, mutta myös valtion vastaista kritiikkiä, monipuolista ja rikasta lyyrisyyttä, vähemmistöjen ääniä ja – kenties tällä hetkellä tärkeimpänä – pasifismia. Puhuttaessa venäläisestä rap-musiikista on ymmärrettävä, ettei se rajoitu pelkästään Venäjän valtioon vaan kyse on ennemminkin venäjänkielisestä rap-musiikista, jota tehdään Kazakstanin ja muiden Keski-Aasian maiden lisäksi myös Ukrainassa ja Valko-Venäjällä. Useat artistit liikkuvat vapaasti entisen Neuvostoliiton tasavaltojen välillä ja heillä on täten laaja kuuntelijakunta rajoista riippumatta (Mäkäräinen 2021: 72). Venäjän kieli on varmin tapa saada kuuntelijoita, mutta poikkeuksiakin löytyy, myös Venäjän sisältä, kuten tataariksi ja englanniksi esiintyvä Tatarka osoittaa.
Ei politiikkaa, ei aseita
Kun fiktiosta rakennetaan julkisessa keskustelussa faktaa ja faktapohjaiset argumentit tukahdutetaan väkivaltaisesti, monet valitsevat neutraalin aseman. Epäluottamus viranomaisiin luo maailman, jossa hiljaisuus ja poliittinen varovaisuus voittavat, ja muutos vaikuttaa saavuttamattomalta etenkin 2000-luvun alussa syntyneille. 1990-luvun traumat, kuten kollektiivinen pettymys demokraattisiin prosesseihin ja kyyninen asennoituminen poliitikkojen korruptioon, ovat olleet esillä venäläisessä rap-musiikissa jo yli 20 vuotta. Jälkikäteen on jopa surullista ajatella, kuinka venäläisen rap-musiikin veteraani Ligalaiz (oik. Andrei Vladimirovitš Menšikov, s. 1977) vieraillessaan jo edesmenneen Detslin kappaleella ”Nadežda na zavtra” (”Usko huomiseen”, 2000) toteaa:
Ja vižu, stariki po ulitsam ištšut butylki
Vižu, politiki liš nabivajut košelki
Vodjat tatški, strojat datši, osobnjaki
Ustraivajut skloki po TV, oni ved te že gopniki
Tolko u vlasti, ja ne hodil na vybory
Ja znaju, sredi nih sidjat novyje Gitlery.
Minä näen – vanhukset kaduilla keräämässä pulloja
Näen – poliitikot täyttämässä lompakoitaan
Ajavat kaaroillansa, rakentavat mökkejä, linnoja
Kinastelevat telkkarissa, ne ovat niitä samoja gopnikeja
Jotka ovat vallassa – en äänestä vaaleissa
Sillä tiedän – niiden joukoissa istuu uudet Hitlerit.
Gopnik on stereotyyppinen termi vähävaraiselle lähiöasukkaalle ja pikkurikolliselle, jonka yleensä esitetään käyttävän vulgaaria kieltä, päihteitä ja väkivaltaa, samalla istuen kyykyssä auringonkukansiemeniä jyrsien. Termiin voi törmätä nykyään usein, kun selaa Venäjän valtionedustajien retoriikkaan liittyvää kommentointia sosiaalisessa mediassa. Itse kappaleen sanoitukset osoittavat, kuinka artistit kanavoivat yleistä pettymystä järjestelmään ja haluttomuutta edes yrittää muutosta vaalien kautta tai millään muilla metodeilla. Nykykuuntelijalle, ja varsinkin yllämainitusta syystä, tämä tuntuu irvokkaalta ja näköalattomalta. Kertosäkeessä toistuva ”olemme Venäjän uudet ihmiset / politiikan ulkopuoliset” korostaa poliittisuuden hylkäämistä. Täten kappaleen nuoret muusikot vahvistavat nuorten kuuntelijoiden mielialoja ja omalta osaltaan ohjaavat, todennäköisesti tiedostamattaan, heitä epäpoliittiseen ja pidättäytyvään suuntaan.
Ligalaiz on kuitenkin muuttanut tätä näkemystä musiikissaan, vaikkakin vasta viimeisten vuosien aikana. On huomautettava, että Ligalaizin sanoitukset olivat sisällöllisesti 1990-luvulla lähempänä nykyistä kuin 2000-luvun alkupuoliskon tuotantoa eli hän on ennemminkin palannut juurilleen. Kappaleessa ”Zastoi 2.0” (”Pysähtyneisyys 2.0”, 2020) Ligalaiz osoittaa paitsi miksi hän on lyyrinen akrobaatti, myös miten hiphop-musiikkia voi Venäjällä käyttää kriittisenä äänenä:
Stabilnost v kult vozvodim v tšjorstvom buterbrode
Pokornost nosim kak budto v samom gennom kode
Militarizm i tupost v každodnevnom obihode
Pobolše krovi, pobolše Solsberi i Siri
Bolše Donbassov, Krymov — bolše zla dlja Rossii
Tštoby vokrug na duh voobštše nas ne perenosili
Tštob my ot vseh zakrylis nakonets-to vo glave s messijei.
Stabiiliuden kulttia rakennetaan kuivalla leivällä
Tottelevaisuus – geneettisessä koodissa
Militarismi ja tyhmyys – jokapäiväinen rutiinimme
Vielä enemmän verta, enemmän Solsburyjä, Syyrioita
Enemmän Donbasseja, Krimejä – enemmän vihaa Venäjää kohtaan
Jotta ympärillämme olevat eivät kestäisi meitä lainkaan
Jotta me lopulta eristäydyttäisiin Messiaan johdolla kaikista.
Nämä profetian sanat voisivat teoriassa toimia esikuvana nuorille, mutta Ligalaiz on tunnettu lähinnä rap-musiikin harrastajille, eikä hän ennen kappaleen julkaisuvuotta 2020 ole ollut vaarallinen edes virkavallan silmissä (Bojarinov 2020). Muista vanhan koulukunnan edustajista sotaa on avoimesti kritisoinut Krovostok-kollektiivi – 20 vuotta sitten aloittanut gangsta rap -parodia laiskahkolla, ohi rytmin iskevällä flowlla ja horrorcorella sekä Eevil Stöömäisellä huumorilla höystettynä (Krovostok 2022).
Kaikista genreistä varsinkin rap-musiikki on ollut virkavallan silmätikkuna jo vuosia. Vuonna 2018 konsertteja peruttiin, muusikoita pidätettiin ja valtiolliset televisiokanavat kiirehtivät paheksumaan musiikin vaikutuksia kuuntelijoihin. (Mäkäräinen 2019: 53–54, 62–63.) Tämä kiinnitti huomiota myös ulkomailla ja Helsingin Sanomia myöten uutisoitiin Vladimir Putinin ehdotuksesta ohjata rap-muusikoita oikeaan suuntaan (Koppinen 2018). Tämä ristiretki on parin viime vuoden aikana kohdistunut etenkin Venäjän suosituimpaan rap-muusikkoon, Morghenshterniin (oik. Ališer Tagirovitš Morgenštern, s. 1998). Kyseinen artisti ei pyri musiikissaan käsittelemään yhteiskunnallisesti merkittäviä aiheita – jopa päinvastoin (Mäkäräinen 2021: 72). Tästä huolimatta hänkin on kritisoinut Ukrainan sotaa kappaleessaan ”12” (2022) sekä kappaleesta kuvatussa musiikkivideossa. Morghenshtern on rakentanut varsin vulgaarin hahmonsa rikkauden, välinpitämättömyyden ja juhlimisen troopeilla (Mäkäräinen 2021: 72). Häntä on syytetty huumepropagandasta ja hänen musiikkivideoistaan onkin etsitty tähän liittyviä viitteitä: hänelle määrättiin 100 000 ruplan sakot kesäkuussa 2021 musiikkivideon pohjalta (RBK 2022). Myös Venäjän federaation tutkintakomitean johtaja on syyttänyt häntä huumekaupasta internetissä ja ”Turvallisen internetin liiga”, venäläinen järjestö, joka pyrkii löytämään sensuroitavaa internetistä, on johtohahmonsa suulla syyttänyt Morghenshternin saavan lännestä taloudellista tukea ja ”mappeja” teemoista, joita muusikon tulisi käyttää sanoituksissa ”rappeuttaakseen venäläisiä nuoria” (Šihman 2021). Morghenshtern on itse kertonut kasvitieteilijöistä koostuneen asiantuntijaryhmän analysoineen hänen tatuointejaan ottaakseen selvää, esittävätkö häneen tatuoidut kasvit marijuanan lehtiä sen jälkeen, kun hänen kappaleistaan etsittyjä viittauksia ei löytynytkään (RBK 2022).
Läntistä krääsää ja pasifistisia friikkejä
Kritisoidessaan valtiota venäläisten rap-muusikoiden sanoitukset pyrkivät korostamaan yhteiskunnan absurdeja piirteitä, mutta äärimmäisyyksiin asti politisoitunut äärikonservatiivinen yhteiskunta on herkkä, eikä siedä itseironiaa, jolloin se tulkitsee tekstit suoriksi hyökkäyksiksi itseään vastaan (Mäkäräinen 2019: 64). Moraalipaniikin lietsominen on vanha metodi, joka on nyt valtion sulkeutuessa sodan myötä lähtenyt ylikierroksille, kun Venäjä yrittää todistaa lännen uhkaavan itseään kaikin tavoin ja kaikilla mahdollisilla rintamilla. Venäjän länsivastainen hysteria on kiihtynyt vuosi vuodelta, mutta se ei ole vaikuttanut esimerkiksi kansan haluun ostaa länsituotteita.
”Patrioottien” paradoksaalista suhtautumista länsimaisten brändien jumaloimiseen on havainnollistanut sanoituksissaan muun muassa Noize MC (oik. Ivan Aleksandrovitš Aleksejev, s. 1985) kappaleessaan ”Vsjo kak u ljudei” (”Aivan kuten ihmisillä”, 2021):
A devotška iz konnoi politsii
S belym aifonom na belom žerebtse
Ždjot v Instagrame laika ot printsa
I ždjot ot Tšjornoi Pjatnitsy nizkih tsen
Merno tsokajut kopyttsa po ulitse
Vintjat demonstrantov maltšiki-kollegi
Obsuždajut retsepty podružki-umnitsy
V nedozablokirovannoi ”telege”
Ona zavtra kupit v ”Mege” nabortšik ”LEGO”
Dlja plemjannika na jego roždenija den
V nabore — avtozak i tri tšeloveka:
Dvoje mentov na odnogo — vsjo kak u ljudei:
Vsjo kak u ljudei.
Hevospoliisi-tyttö
Valkoisella iPhonella, valkoisella orilla
Odottaa Instagramissa tykkäystä prinssiltä
Odottaa ”Black Fridayn” matalia hintoja
Harppoen kaviot kopistelevat pitkin katuja
Poikakollegat muiluttavat mielenosoittajia
Resepteistä rupattelua kunnollisen ystävättärensä kanssa
Ei-vielä-lopullisesti blokatussa Telegramissa
Menossa huomenna ostamaan Megasta (kirjoittajan huomio: kauppakeskuksesta) LEGO-setin
Veljenpojalleen tämän syntymäpäivänään
Setissä – pidätysbussi ja kolme ihmistä
Kaksi kyttää yhtä vastaan – aivan kuten ihmisillä
Aivan kuten ihmisillä.
Noize MC edustaa venäläisessä rap-musiikissa niin kutsuttua ”progressiivista” puolta, vaikka varsinkin nykyään hänen musiikkinsa on ennemminkin hiphopista ammentavaa rock-musiikkia (Mäkäräinen 2019: 61–62). Hänen portfoliostaan löytyy antifasistisia, pasifistisia ja valtiota kritisoivia kappaleita, joiden vuoksi hän on myös kohdannut valtavan määrän vastustusta niin poliitikkojen, virkavallan, kuin kansankin taholta (Ewell 2017: 46–9). Venäjän kielen lisäksi hän on myös tehnyt ukrainankielisiä kappaleita pitääkseen yllä ”kulttuurillista vaihtoa ja kansojen välistä arvostusta” (Noize MC 2022). Esiintyessään vuonna 2018 puolustusministeriön tukemilla festivaaleilla hän marssi lavalle ”peace”-paita päällä, puhui ajasta, jolloin asevoimia ei enää tarvittaisi ja omisti kappaleen ”Ljudi s avtomatami” (”Konekivääri-ihmiset”, 2017) armeijalle ja ”hyökkäysministeriölle” (Ševelev 2018):
Ljudi s avtomatami nas spasut
Ot ljudei s avtomatami, jesli tšto
Plohih ljudei s avtomatami vseh ubjut
Iz nih horošije sdelajut rešeto
A jesli vsjo-taki plohije vdrug pobedjat
Znatšit prosto plohimi byli ne te
Eto nam horošije dohodtšivo objasnjat
Pered tem, kak zabrat suverenitet
Konekivääri-ihmiset meidät pelastaa
Konekivääri-ihmisiltä, jos sattuisi jotain pahaa
Kaikki pahat konekivääri-ihmiset tapetaan
Seulaksi ne hyvät ampuisi
Mutta jos pahat jostain syystä voittaisi
Niin väärät olivat pahoja
Tämän hyvät meille tarkasti kertoisi
Ennen kun suvereniteetin riistäisi
Noize MC:n esiintymisestä uutisoitiin laajasti ja varsinkin Duuman puolustuskomitean varapuheenjohtaja kritisoi tempausta kutsumalla artistia ”friikiksi”, joka ”ei kunnioita meidän traditioitamme” (Govorit Moskva 2018) eli asevoimia.
Lännen romauttamisesta Venäjän romahtamiseen
Keväällä 2022 Face (oik. Ivan Timofejevitš Drjomin, s. 1997) avautui Instagram-päivityksissään varsin kovasanaisesti Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan. Hän syytti sodasta ennen kaikkea Venäjän valtiota, mutta myös kansalaisia, intelligentsijaa eli älymystöä, omaa sukupolveaan ja muusikoita sekä itseään (Mediazona 2022). Hänen kritiikkinsä kohdistui ennen kaikkea ihmisiin, jotka eivät ajattele omilla aivoilla ja hän totesi, että hänen edesmennyt isoisänsä, toisen maailmansodan veteraani, olisi mieluummin ampunut itsensä kuin lähtenyt sotimaan Venäjän hakaristin (Z) alla. Lopuksi hän pyytää päivityksessään anteeksi ukrainalaisilta ja toteaa olevansa ulkomailla, kieltäytyen tunnustamasta Venäjän valtiota omakseen ja itseään enää Venäjän kansalaiseksi (Mediazona 2022). Face on ensimmäinen venäläisistä rap-muusikoista, jonka Venäjän oikeusministeriö on lisännyt ulkomaalaisten agenttien listalle (Birjukov 2022).
Face aloitti rap-uransa trap-kappaleilla, jotka lainaavat yhdysvaltalaisilta mumble rap -artisteilta. Kappaleissa yksinkertainen trap-biitti yhdistyy toisteisiin kertosäkeisiin ja sanoitusten ydin ovat misogynia, juhliminen ja merkkivaatteet. Kappaleet on puettu humoristiseen muotoon ja kappaleissa kuten ”Ja ronjaju zapad” (”Romautan lännen”, 2017) Face uhosi kirjaimellisesti romauttavansa lännen musiikillaan ja seksuaalisilla taidoillaan. Facen musiikki olikin ennemminkin mautonta parodiaa yhdysvaltalaisesta rap-musiikista, jossa räävittömän huumorin avulla tavoiteltiin julkisuutta. Tämä teki hänestä genren sisällä paheksutun artistin. Vuonna 2018 jokin kuitenkin muuttui. Facen albumi Puti Neispovedimy (”Tuntemattomat taipaleet”, 2018) ja sen kappale ”Zatotška” (”Puukko”, 2018a) käsittelivät Venäjän useita ongelmia varsin suorasanaisesti:
Ja vižu u ljudei v glazah odno bessilije
Zdes žertva vinovata, jesli jejo iznasilujut
Glupost, grubost, vorostvo — v ih rukah sila
U svobody slova zdes PŽ, eto Rossija
Näen ihmisten silmissä pelkkää voimattomuutta
Raiskattu ei ole uhri, vaan syyllinen
Typeryyttä, töykeyttä, varastamista – niissä on voimaa
Sananvapaus on elinkautisen hintainen, tämä on Venäjä
Albumilla käsiteltiin myös muun muassa alkoholin aiheuttamia ongelmia, köyhyyttä, nuorten masennusta ja kouluampumisia eli aiheita, jotka julkisessa keskustelussa tukahdutetaan tai kuitataan ”kaikki on hallinnassa” -tyylisillä kommenteilla. Face käsitteli myös Krimin liittämistä Venäjään ja Itä-Ukrainan sotaa kappaleessa ”Naš Mentalitet” (”Mentaliteettimme”, 2018b):
Ty by prygnula v postel, no kosa mešajet
Ty deržava, no ty eto liš voobražaješ
Bratjev ubivaješ, srazu posle ugoštšaja
Ty zavariš im toski, a vmesto sahara ottšajanije
Zaberjoš tšužoje i ty sdelaješ svoim
Ja tšital istoriju Rossii i v kursah za ****
Ja dumaju, ty ponjal i postavil to, tšto nado
Ja vrag gosudarstva, moi jazyk — eto pravda.
Heittäytyisit sänkyyn, mutta on poninhäntä tiellä
Olet suurvalta, mutta todellisuudessa siksi itsesi vain miellät
Veljiä tapat heti tarjoilujen jälkeen
Tuskaa keität, sokerin sijasta epätoivoa änget
Otat vieraan ja teet siitä omasi
Olen lukenut Venäjän historiaa ja tunnen sinun ****isi
Luulen, että ymmärsit, täyttää sillä millä pitää
Olen valtion vihollinen, minun kieleni on totuus – on hyvä kiinni siitä pitää
Tässä yhteydessä sanomatta jätetty sana on ”Krim”, mikä on pääteltävissä sen riimiparista svoim – ”omasi”, ja varsinkin sitä seuraavasta alleviivatusta toteamuksesta kuuntelijalle, jossa pyritään kommentoimaan hiljaisten hyväksyjien panostusta lopputulokseen.
Viimeistään tämän levyn jälkeen alkoivat myös Facen ongelmat virkavallan ja konserttijärjestäjien kanssa. Viimeisempänä käänteenä, syksyllä 2021, suurin osa hänen kiertueestaan peruuntui, sillä hänen mukaansa viranomaiset painostivat järjestäjiä. (Lenta 2021.) Venäjän hyökättyä Ukrainaan hän peruutti oman kiertueensa itse (Face 2022). Facen kasvot järjestelmän vastustajana olivat kuitenkin käänteentekevän levyn jälkeen esillä. Oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyin pidätyksen jälkeen, tammikuussa 2020, Facen musiikki oli merkittävässä roolissa venäläisen TikTokin trendissä, jossa oppilaat laskivat Putinin kuvia luokkahuoneiden seiniltä protestina pidätykselle (Mäkäräinen 2021: 73). Kappaleessa ”Labirint” (”Labyrintti”, 2019) hän puolustautuu niitä syytöksiä vastaan, joita hän sai edellisen kriittisen levyn jälkeen:
Byt protiv vlasti — ne znatšit byt protiv rodiny
Ja ljublju Rossiju za zapah tšjornoi smorodiny
Ne dam rusofobam nažitsja na moih vzgljadah
Ja v zolotistyh poljah i kolosjah, ljag so mnoi rjadom
Hallintoa vastaan – ei merkitse kotimaata vastaan
Rakastan Venäjää mustaherukan tuoksun takia
En anna russofobien hyötyä mielipiteitteni vuoksi
Makaan tähkien keskellä kultaisilla pelloilla, tule viereeni makaamaan
Ulkomaisen agentin kosto
Oxxxymironin uusi albumi oli venäläisessä rap-musiikissa pitkäaikaisen keskustelun aihe. Oxxxymiron oli julkaissut vuonna 2015 albumin Gorgorod, joka on fiktiivinen dystooppinen kertomus Mark-nimisestä kirjailijasta ja jota itse luonnehdin vuonna 2019 ”runoelmaksi” (Mäkäräinen 2019: 61). Gorgorod ja Oxxxymironin battle-taidot tekivät Iso-Britanniassa kasvaneesta ja Saksassa asuneesta, Oxfordin yliopistosta englantilaisesta kirjallisuudesta valmistuneesta ja pietarilaiseksi identifioituvasta juutalaisesta räppäristä venäläisen rap-musiikin intellektuellin tähden. Artistin nimivalinta (oksymoron on retorinen keino, jossa sanat ovat näennäisesti keskenään ristiriidassa, mutta voivat tällä tavoin korostaa tai painottaa jotakin merkitystä) on osuva, sillä sanoituksissaan hän pyrkii ilmaisemaan itseään monimutkaisten riimirakenteiden avulla ja käyttää hyväkseen kirjallisuudesta tuttuja tehokeinoja ja kieltä. Itsereflektio taas tekee hänestä itsestäänkin henkisten ristiriitojen kanssa painivan artistin, joka löytää merkityksensä yhdistämällä kummankin puolensa: Oxxxymiron ei ollut poliittisesti kantaaottava artisti, vaan ennemminkin tarinankertoja, jonka musiikissa politiikka on osana tarinoita, mutta ei kuitenkaan suora yhteiskunnallinen kommentti. (Walker 2012.) Lopulta marraskuussa 2021 räppäri julkaisi uuden kymmenminuuttisen kappaleen (”Kto ubil Marka?”, ”Kuka tappoi Markin?”, 2021c), jossa hän vaikutti nollaavan kaiken aikaisemman, myös epäpoliittisuuden, ja aloittavan uudelta pöydältä, mutta valmiilla statuksella:
Hrabrost — eto postepennyi protsess, degustiruju, kak delikates
I vhožu vo vkus, no styd iznutri po-prežnemu jest
Nesoglasovannaja demonstratsija
Poproštše, tšem svoih pozornyh demonov ljustratsija
Sbrasyvaju hot nemnogo ego-tiraniju
Goda poltora bez sotssetei i terapija
Urheus – se on asteittainen prosessi, sulatan sitä, kuin se olisi herkullinen
Pääsen makuun, mutta häpeä yhä sisältä syö
Laiton mielenosoitus
Helpompaa kuin omista häpeällisistä demoneista puhdistautuminen
Heitän yltäni edes hiukan egotyranniaa
Puolitoista vuotta, ei somea ja terapiaa
Oxxxymironin Krasota i urodstvo (”Kauneus ja rumuus”, 2021) on albumi, jossa avaudutaan, tuskaillaan, ja syljetään lyyrisiä, itsevarmoja, ironisia ja intertekstuaalisia pommeja. Venäjän viranomaisten suorittamat repressiot ovat viime vuosina koskettaneet varsinkin kansalaisjärjestöjä, medioita ja yksityishenkilöitä, joiden epäillään tai jotka ovat saaneet rahoitusta ulkomailta (Human Rights Watch 2022). Repressioilla tarkoitetaan lainsäädännöllisiä muutoksia, jotka ovat mahdollistaneet muun muassa kokoontumisoikeuden rajoittamisen, järjestöjen tai medioiden laillisen kieltämisen ja helpottaneet syytteiden nostamista aktivisteja ja oppositiohenkilöitä vastaan. Vuonna 2021 oikeusministeriö lisäsi ”ulkomaan agenttien” listalle peräti 94 yksityishenkilöä tai organisaatiota. Lukua voi pitää varsin korkeana: vuosina 2017–2020 lista koostui 17 nimestä. (Minjust Rossii 2022.) Kappaleessa ”Agent” (”Agentti”, 2021a) Oxxxymiron vastaa syyttäjille hänen väitetystä agentti-roolistaan:
Gde orden za zaslugi ot angliskoi agentury?
Moi diplom nastolko ploh — ja mog stat ministrom kultury
[...]
Sapioseksual; tvoi IQ — OMON
Svaip Tinder vpravo, tam zapis v lokalnyi QAnon, znai
[...]
ASMR-fraza ”Dvortsovyi perevorot”
Ja vernulsja dvadtsat let spustja, kak obraztsovyi patriot
No vsjo ravno dlja nih ja
Inostrannyj agent
Missä on kunniamerkki? Englantilainen agentti
Valmistuin niin huonoin arvosanoin, että voisin olla kulttuuriministeri
[...]
Sapioseksuaali; sun IQ verrattavissa OMONiin
Svaippaa Tinderiä oikealle, siellä ilmoittautuminen paikalliseen QAnoniin, tiedä
[...]
ASMR-fraasi – ”Palatsivallankumous”
20-vuotta myöhemmin palasin takaisin – mallipatriootti
Mutta silti olen heille
Ulkomainen agentti
Oxxxymironin paluu venäläisen rap-musiikin kärkeen oli iso uutinen jo itsessään. Levy oli artistille terapeuttinen avautuminen, mutta sen on tarkoitus olla sitä myös kuuntelijoille. Oxxxymiron mainosti levyään ensimmäisillä keikoilla viiteen vuoteen, mutta Venäjän aloittama täysmittainen sota Ukrainassa muutti kaiken. Oxxxymiron ilmoitti Instagram-tilillään 24. helmikuuta 2022, hyökkäyksen ensimmäisenä päivänä, ettei sodanvastaisten konserttien järjestäminen ole Venäjällä tällä hetkellä mahdollista (Oxxxymiron 2022a). Hän kääntyikin niiden kuuntelijoiden puoleen, jotka pakenivat maasta lähestyviä repressioita ja ilmoitti järjestävänsä kiertueen Venäjän ulkopuolella. ”Russians Against War” eli RAW lähti liikkeelle Istanbulista, jossa klubin ulkopuolella huudettiin ”ei sodalle” ja sisäpuolella ”Slava Ukraini”. (Nechepurenko 2022.) Oxxxymiron kohdisti viestinsä myös niille venäläisille, joilla ei ole mahdollisuutta poistua maasta, mutta jotka pystyivät seuraamaan maksullista striimausta keikasta. Tiivistetysti hän sanoi: ”on aika avata ajatuksensa myös muille tiedonlähteille kuin niille jotka ovat valtion hallussa. Kyseessä on sota – ei ’erikoisoperaatio’” (Navalnyi LIVE 2022). Kaikki kiertueen lipputulot ja lahjoitukset ohjattiin ukrainalaisille pakolaisille puolalaisen organisaation kautta. Ensimmäisen konsertin tuotto oli 30 000 dollaria. (Oxxxymiron 2022b.)
Oxxxymironin voisi sanoa julkaisseen levyn melko kriittisellä hetkellä. Hän tiedostaa olevansa jollain tasolla sukupolvensa ääni ja yrittää käyttää tätä hyväkseen ulkomailta käsin, venäläisen diasporan tuen avulla. Tempaus teki hänestä Venäjän silmissä aidon ”ulkomaan agentin”, vaikka häntä ei ainakaan vielä ole virallisesti sellaiseksi julistettu, mutta vain aika tulee osoittamaan, onko hänen ponnisteluillaan mitään konkreettisia vaikutuksia. Siinä missä aiemmin venäläiset rap-artistit käyttivät musiikkia hyväkseen alleviivatakseen yhteiskunnassa esiintyviä ongelmia, on venäläinen rap vuoden 2022 aikana muuttunut protestiksi fasistista tyranniaa vastaan. Ongelmat virkavallan kanssa pahenevat entisestään koneiston muuttuessa yhä väkivaltaisemmaksi ja julmemmaksi. Tämä on puolestaan vahvistanut venäläisessä rap-musiikissa kytevää ja hiphopin juurista kumpuavaa protestimielialaa, vaikkakin sitten vuosikymmeniä myöhässä. Genreä pitkään seuranneelle mieleen nousee vain yksi kommentti: ”jo oli aikakin”.
Rautaesirippu 2.0
Venäjän aloittama hyökkäyssota on käsittämätön ja katastrofaalinen asia ja venäläisten sotilaiden toimet ovat osoittaneet millaisiin julmuuksiin ”vihollisten” epäinhimillistäminen vie. Tämä ei kuitenkaan näy Venäjällä ja vauhdin kiihtyessä on syntymässä uusi rautaesirippu, jonka länsipuolelle ovat paenneet ne kansalaiset, joilla on siihen resursseja. Baltiasta on alkanut muodostua sodanvastaisen median venäjänkielinen keskus ja muusikoiden kiertueiden alkupiste Israelin lisäksi. Artistit, jotka uskalsivat puhua ennen sodan alkua uskaltavat puhua myös nyt, mutta kenelle he kohdistavat sanansa? Esimerkiksi Facen musiikkia ei enää pysty kuuntelemaan Venäjällä suoratoistopalveluiden kautta, joten suorasanaisin ja trendikkäimmän kuuloinen vastaääni on nyt vain oppositioeliitin kuriositeetti lännessä. Noize MC on kiertänyt Eurooppaa Suomi mukaan lukien poplaulaja Monetotškan kanssa ja myös hän vaikuttaisi siirtyneen diasporaan. Oxxxymiron keräsi rahaa ukrainalaisille pakolaisille Istanbulin, Lontoon ja Berliinin konserttiensa avulla, mutta ilmoitti vetäytyvänsä tämän jälkeen studioon. Se, kuinka hän tulevaisuudessa saa äänensä kuultavaksi Venäjällä, on vielä tässä vaiheessa täysin auki.
Tässä esseessä käsitellyt artistit ovat avoimesti kritisoineet Venäjän valtion toimia jo ennen Ukrainan sotaa sanoituksissaan. Varsinkin Ligalaizin tulevaisuudennäkymät, jotka hän esitti vuonna 2020 kappaleessaan ”Zastoi 2.0”, ovat nyt valitettavasti realisoituneet. Mitä enemmän Venäjä himoitsee verta, sitä enemmän maa eristäytyy ”Messiaan” (Putinin) johdolla. On vaikea uskoa kenenkään populaarin rap-muusikon kääntävän tässä vaiheessa musiikkiaan poliittiseen suuntaan. Uudet artistit, jotka haluaisivat käsitellä musiikissaan poliittisia aiheita, joutuvat herkemmin virkavallan sylkykupiksi, eivätkä saa ääntään kuuluviin. Ne, jotka lähtivät ulkomaille, tulevat varmasti reflektoimaan tunteitaan ja puhumaan suoraankin Venäjän sotatoimista, mutta etäisyys kuuntelijoihin ja virkavallan konkreettiset vastatoimet internetin puolella tulevat rajoittamaan heidän kannanottojensa tehokkuutta Venäjällä.
Venäjän valtion retoriikka on koventunut ja niin ovat valitettavasti myös konkreettiset toimet. He pyrkivät aiheuttamaan pelon avulla oppositioäänissä itsesensuuria, jotta valtionvastainen toiminta loppuisi tai edes hiljentyisi. Ligalaizia lukuun ottamatta kaikki tässä esseessä käsitellyt artistit ovat joutuneet Venäjällä lokakampanjoiden hampaisiin. Heidän kuviaan on ollut esillä muun muassa saatesanoin ”maanpetturi” ja ”Yhdysvaltojen ostama artisti”. Vaikka suoranaista lokakampanjaa Ligalaizia kohtaan ei olekaan aloitettu, on hän silti joutunut epäviralliselle mustalle listalle, mikä merkitsee konserttien vähenemistä aina siihen asti, kunnes niitä ei enää ole tai kunnes ne ovat laittomia. Tarkoituksena on myös jatkossa pitää nämä muusikot rajojen toisella puolella ja vahvistaa antipatian tunteita heidän kuuntelijoissaan tai ajaa heidät nurkkaan Venäjällä, kunnes protesti on tukahdutettu. Jos täysin politiikan ulkopuolella oleva Morghensthern on jo lisätty ulkomaisten agenttien listalle (BBC News 2022), miten kauan muut valtiovaltaa vastustavat artistit pysyvät listan ulkopuolella? Ja kuinka kauan menee ennen kuin heidän musiikkinsa kuuntelusta tulee rangaistavaa? Tilanne on huolestuttava, sillä jos heidän kuuntelijakuntaansa pelotellaan internetissä jo nyt, mikä on heidän tulevaisuutensa? Ukrainan vastarinta sodan alussa loi optimistista tunnetta Venäjän tulevaisuudesta, varsinkin Venäjän oppositiopiireissä. Valitettavasti tilanne on tuntunut muuttuneen jopa päinvastaiseksi – myös artistien kannalta tarkasteltuna.
Lopuksi haluan nostaa esille pari tärkeää artistia ja kollektiivia myös Ukrainasta: alyona alyona, Kalush, PVNCH ja jo 1980-luvun lopusta lähtien toiminnassa ollut TNMK, sekä venäjänkielisistä tai kahdella kielellä esiintyvistä ukrainalaisista artisteista Simptom ja Yarmak. Venäjällä suositut ukrainalaiset muusikot, kuten Ivan Dorn ja Maks Barskih (vaikka eivät rap-genreen yksinomaan kuulukaan), ovat käyttäneet suosiotaan hyväkseen näyttääkseen sosiaalisen median seuraajilleen, että Ukrainassa on käynnissä Venäjän aloittama täysimittainen tuhoamissota eikä sotilaskohteisiin keskittynyt ”erikoisoperaatio”. Ukrainalaiset muusikot jatkavat musiikin tekemistä, vaikka heidän maataan tuhotaan päivittäin. Osa muusikoista on nähnyt velvollisuudekseen mennä rintamalle puolustamaan maataan. Kaiken muun avun lisäksi olisi hyvä tukea myös ukrainalaisia artisteja, sillä loppujen lopuksi se on meidän, kuuntelijoiden, vastuulla.
Lähteet
BBC News 2022. ”Reper Morgenštern, Ljubov Sobol, Leonid Gozman i ještše tšetyre tšeloveka vkljutšeny v rejestr ’inoagentov’”. BBC News 6.5.2022. https://www.bbc.com/russian/news-61357999 (tarkistettu 15.8.2022).
Birjukov, Matvei 2022. ”Minjust priznal repera Face SMI-inostrannym agentom”. Forbes 8.4.2022. https://www.forbes.ru/society/461959-minust-priznal-repera-face-smi-inostrannym-agentom (tarkistettu 15.8.2022).
Bojarinov, Denis 2020. ”Ligalaiz: ’Lutšše – seitšas’”. Colta 10.6.2020. https://www.colta.ru/articles/music_modern/24675-ligalayz-andrey-menshikov-intervyu-russkiy-rep-albom-ali (tarkistettu 15.8.2022).
Detsl, Bad B. Aljans 2000. ”Nadežda na zavtra”, Kto? Ty. Julkaisija: Studija Miksmedia.
Ewell, Philip 2017. ”Russian Rap in the Era of Vladimir Putin”. Hip hop at Europe’s edge: music, agency and social changes. Toim. Milosz Misczynski ja Adriana Helbig. Indianapolis: Indiana University Press, 45–62.
Face 2017. ”Ja ronjaju zapad”. Omakustanne.
Face 2018a. ”Zatotška”, Puti neispovedimy. Omakustanne.
Face 2018b. ”Naš Mentalitet”, Puti neispovedimy. Omakustanne.
Face 2019. ”Labirint”, 12. Omakustanne.
Face 2022. VKontakte-päivitys 12.3.2022, 3:45. https://vk.com/face (tarkistettu 18.3.2022).
Fontanka 2022. ”Ne tolko DDT i Maniža. Fontanka publikujet spisok zapreštšennyh muzykalnyh ispolnitelei”. Fontanka.ru 7.7.2022. https://www.fontanka.ru/2022/07/07/71472080/.
Govorit Moskva 2018. ”V Gosdume nazvali ’frikom’ Noize MC posle kritiki Minoborony na ’Našestvii’”. Govorit Moskva 4.8.2018. https://govoritmoskva.ru/news/169024/.
Humans Rights Watch 2022. ”Russia: Repression Escalates”. Humans Right Watch 13.1.2022. https://www.hrw.org/news/2022/01/13/russia-repression-escalates.
Jeskanen, Jenni 2022. ”Venäjä saattaa estää ’epäisänmaallisten’ artistien keikat pian lailla: Mustalla listalla on yli 30 nimeä, mukana myös euroviisuedustaja”. Helsingin Sanomat 21.7.2022. https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000008958562.html (tarkistettu 15.8.2022).
Koppinen, Mari 2018. ”Vladimir Putin haluaa alkaa suitsia rap-musiikkia – syynä genrelle ominainen kielenkäyttö ja huumeet, jotka uhkaavat hajottaa koko kansakunnan”. Helsingin Sanomat 16.12.2018. https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005934288.html (tarkistettu 15.8.2022).
Krovostok 2022. Instagram-päivitys 27.2.2022 @krovostokofficial. https://www.instagram.com/p/CaeUfeug4xD/?utm_medium=copy_link (tarkistettu 15.8.2022).
Lenta 2018. ”Reper Face raskryl podrobnosti otmeny kontsertov svojego tura”. Lenta 29.9.2021. https://lenta.ru/news/2021/09/29/facerap/ (tarkistettu 15.8.2022).
Ligalize 2020. ”Zastoi 2.0”, ALI. M2.
Mediazona 2022. ”Reper Face skazal, tšto iz-za voiny s Ukrainoi ujehal iz Rossii i bolše ne dast tam kontsertov”. Mediazona, 12.3.2022. https://zona.media/news/2022/03/12/face.
Minjust Rossii. 2022. ”Rejestr inostrannyh sredstv massovoi informatsii, vypolnjajuštših funktsii inostrannogo agenta ”: Ministerstvo justitsii Rossiskoi Federatsii. https://minjust.gov.ru/ru/documents/7755/ (tarkistettu 15.8.2022).
Morgenshtern 2022. ”12”. YouTube 14.3.2022. https://www.youtube.com/watch?v=lX0TPbCSAbM&ab_channel=MORGENSHTERN (tarkistettu 29.8.2022).
Mäkäräinen, Toni 2019. ”Ristiriitoja venäläisessä rap-musiikissa”. Idäntutkimus 26 (2): 53–66. https://doi.org/10.33345/idantutkimus.83684.
Mäkäräinen, Toni 2021. ”Venäläisen rap-musiikin suunta”. Futura 40 (1): 70–74.
Navalnyi LIVE 2022. ”OXXXYMIRON: ’Spetsoperatsii ne suštšestvujet. Eto voina’”. YouTube 16.3.2022. https://www.youtube.com/watch?v=fP-2eWqiqv4 (tarkistettu 15.8.2022).
Nechepurenko, Ivan 2022. ”A Russian Rapper Brings His Banned Antiwar Message to Istanbul”. The New York Times 17.3.2022. https://www.nytimes.com/2022/03/17/world/europe/oxxxymiron-istanbul-concert.html (tarkistettu 15.8.2022).
Noize MC, Monetocka, Swanky Tunes 2018. ”Ljudi s avtomatami”. Julkaisija: Universal Music.
Noize MC 2021. ”Vsjo kak u ljudei”, Vyhod v gorod. Julkaisija: Universal Music.
Noize MC 2022. Instagram-päivitys 9.3.2022 @noizemc. https://www.instagram.com/p/Ca4aQ4ngoMO/?utm_medium=copy_link (tarkistettu 15.8.2022).
Oxxxymiron 2015. Gorgorod. Omakustanne.
Oxxxymiron 2021a. ”Agent”, Krasota i Urodstvo. Omakustanne.
Oxxxymiron 2021b. ”Grjaz”, Krasota i Urodstvo. Omakustanne.
Oxxxymiron 2021c. ”Kto ubil Marka?”. Omakustanne.
Oxxxymiron 2022a. Instagram-päivitys 24.2.2022 @norimyxxxo. https://www.instagram.com/tv/CaXZyWzjCji/?utm_medium=copy_link (tarkistettu 15.8.2022).
Oxxxymiron 2022b. Twitter-päivitys 15.3.2022, 22:42. @norimyxxxo. https://twitter.com/norimyxxxo/status/1503834038171226122 (tarkistettu 15.8.2022).
RBK. 2022. ”Morgenštern otvetil na delo o propagande narkotikov iz-za tatuirovki”. RBK. 9.2.2022. https://www.rbc.ru/rbcfreenews/6203c5ca9a7947ffdbc3c4e7 (tarkistettu 15.8.2022).
Safonova, Kristina 2022. ”’Ležal na trotuare, proiznosja nazvanija gorodov Ukrainy’ S natšala voiny rossijan presledujut za ’diskreditatsiju’ armii — popast pod statju možno za kavytški, palto i stihi Nekrasova. Meduza sdelala ob etom fotoprojekt”. Meduza 29.7.2022. https://meduza.io/feature/2022/07/29/lezhal-na-trotuare-proiznosya-nazvaniya-gorodov-ukrainy (tarkistettu 15.8.2022).
Ševelev, Mihаil 2018. ”Ljudi s аvtomаtаmi i ljudi s gitаrаmi”. Novaja Gazeta 7.8.2018. https://www.novayagazeta.ru/articles/2018/08/07/77425-lyudi-s-avtomatami-i-lyudi-s-gitarami
Šihman, Irina 2021. ”Jekaterina Mizulina: Morgenštern - projekt Zapada, Dud propagandirujet zlo, Mihalkovu možno vsjo”. A pogovorit?, https://www.youtube.com/watch?v=zAOXR7PA3vk (tarkistettu 15.8.2022).
Walker, Shaun 2012. ”The Man who was raised in Slough and raps in Russia”. Independent 17.11.2012. https://www.independent.co.uk/news/world/europe/the-man-who-was-raised-in-slough-and-raps-in-russia-8324127.html (tarkistettu 15.8.2022).