JOHDANTO JOAQUIN TADEO DE MURGUÍAN TEKSTIIN

FM Aleksi Haukka on musiikkitieteen jatko-opiskelija Helsingin yliopistossa.

Suomessa ei monesti muisteta tai tiedetä, että Napoleonin sotien yksi keskeisiä sotanäyttämöitä oli Iberian niemimaan vanhat kuningaskunnat Portugali ja Espanja. Tapahtumavyyhti, joka johti sotaan Espanjassa, on monimutkainen ja sisältää vaihtuvia liittolaisuuksia, palatsivallankumouksen 19. maaliskuuta 1808, Ranskan joukkojen marssimista Espanjaan ja Espanjan uuden kuninkaan Ferdinand VII:n vangitsemisen Bayonnessa Ranskassa 21. huhtikuuta 1808. Erityisesti tämä jälkimmäinen tapaus oli korsi, joka katkaisi kamelinselän, mitä tuli espanjalaisten suhtautumiseen ranskalaisiin sotilaihin maassansa.

Ranskalaisia joukkoja oli alkanut saapua Espanjaan vuoden 1807 lopulla päämääränään Portugali. Espanjalaiset suhtautuivat aluksi ranskalaisiin myönteisesti, sillä he ajattelivat näiden saapuneen liittolaisiksi Godoyta, silloisen kuninkaan Kaarle IV:n epäsuosittua ministeriä vastaan, joka käytännössä hallitsi Kaarlen sijaan. Ranskalaiset menettivät kuitenkin käytöksensä vuoksi nopeasti espanjalaisten suopeuden. Espanjalaisia ärsyttivät esimerkiksi ranskalaisten paraatit, kunnioituksen puute espanjattaria kohtaan ja heidän uskonnottomuutensa. Napoleonin erityislähettiläs Madridissa, Tournon, oli maaliskuussa 1808 varoittanut Napoleonia vaarasta ja pyytänyt itse keisaria saapumaan rauhoittamaan tilannetta.

Toinen maaliskuuta noin kaksi viikkoa Bayonnessa tapahtuneen Ferdinand VII:n vangitsemisen jälkeen alkaa Madridissa päivämääränsä mukaan nimetty kansannousu Dos de Mayo ranskalaisia joukkoja vastaan. Välittömänä syynä on pelko siitä, että myös tuolloin Madridissa vielä ollut nuori kruununprinssi vietäisiin pois maasta. Väkijoukko kokoontuu prinssin asunnon edustalle, ja prinssi tervehtii heitä. Ranskalaisten komentaja Murat päättää ampua väkijoukkoon, ja verinen taistelu Madridin kaduilla alkaa.

Kahteen mennessä Ranskan joukot ovat voittaneet taistelun. Kansannousua seuraa lukuisia vangitsemisia ja teloituksia, jotka jatkuvat koko yön. Murat’n mukaan taisteluissa kaatui 31 ranskalaista ja loukkaantui 114, espanjalaisia arvioidaan kaatuneen 400–600. Francisco de Goyan kuuluisat maalaukset El dos de mayo ja El tres de mayo kuvaavat näitä tapahtumia.

Kansannousu ei kuitenkaan rajoitu Madridiin, vaan kohta miltei koko Espanja tarttuu aseisiin ranskalaisia vastaan. Sota pitää sisällään lukuisia taisteluita, joista mainittakoon esimerkiksi 1808 espanjalaisten loistava voitto Bailénin taistelussa 1808 heinäkuussa. Toinen esimerkki olkoon Zaragozan taistelu, jonka päätteeksi kaupunki antautuu 21. helmikuuta 1809, ja jonka seurauksena 50 000 ihmistä on menettänyt henkensä.

Ranskalaiset joukot miehittävät miltei koko Espanjan, mutta miehitetyillä alueilla jatkuu espanjalaisten sissisota. Lopulta Ison-Britannian, Espanjan ja Portugalin joukot pakottavat ranskalaiset armeijat poistumaan Espanjasta vuonna 1813. Verinen sota kestää siis yli viisi vuotta. On arvioitu, että sota aiheutti noin 650 000 espanjalaisen kuoleman. Ranskalaisten joukkojen miestappiot Espanjassa saattoivat olla jopa yli 180 000 kuollutta tai haavoittunutta.

Joaquin Tadeo de Murguía (1759–1836)

Nyt käsillä olevan kirjoituksen La Música considerada como uno de los medios más eficaces para excitar el patriotismo y el valor (”Musiikista, että se on yksi tehokkaimmista keinoista herättämään patrioottisuutta ja rohkeutta”) kirjoittaja Joaquin Tadeo de Murguía syntyi 13. tammikuuta 1759 Irúnissa Baskimalla, lähellä Ranskan rajaa. Hänen musiikillisiin opintoihinsa kuului opiskelu Madridissa Basiolio Sesén alaisuudessa sekä ilmeisesti opintoja Italiassa kontrapunktin parissa. Hän sai paikan Malagan urkurina vuonna 1789. Hänen säilyneeseen sävellystuotantoonsa kuuluu useita teoksia, esimerkiksi psalmeja, espanjankielisiä lauluja ja soitinteoksia. Murguía kuoli 10. elokuuta 1836.

Teksti

Teksti ilmestyi Malagassa vuonna 1809 ”Carreras e hijosin” kirjapainosta, siis sodan alkuvaiheessa. Sen henki on varsin toisenlainen kuin Goyan sotaa raa’alla tavalla kuvaavien piirrosten tai yllä mainittujen maalausten.

Tekstin voi jakaa kuuteen temaattiseen jaksoon. Ensimmäisessä jaksossa muistutetaan meneillään olevasta sodasta. Toisessa jaksossa Murguía puhuu musiikin merkityksestä vedoten antiikin mytologioihin, Vanhan Testamentin jaksoihin ja myös kiinalaiseen ja arabialaiseen perinteeseen. Kolmannessa jaksossa Murguía viittaa uudempiin sotaisiin sävellyksiin ja ihmettelee, etteivät espanjalaiset ole säveltäneet vastaavia kuin esimerkiksi saksalaiset ja ranskalaiset. Neljännessä jaksossa Murguía viittaa taas historiallisiin esimerkkeihin sotaisista lauluista. Sitten viidennessä vaiheessa hän alkaa moittia espanjalaisia säveltäjiä ja kehottaa heitä ottamaan oppia Haydnista, Gluckista, Mozartista, Paisiellosta, Cimarosasta ja muista esikuvallisista säveltäjistä. Murguía vetoaa Horatiuksen auktoriteettiin siinä, että taiteilijan on lähtökohtaisesti tarkkailtava maailmaa taiteensa mallina. Kuudennessa vaiheessa Murguía kannustaa espanjalaisia säveltäjiä ryhtymään toimeen ja muistuttaa espanjalaisen musiikin suuruuden ajoista 1500-luvulla. Mielenkiintoista on, kuinka runsaasti intertekstuaalisuutta kirjoitelma sisältää: Murguía viittaa niin antiikin mytologioihin, roomalaisiin runoilijoihin, kuin arabialaiseen ja kiinalaiseenkin kulttuuriin.

Käännöksestä

Olen käännöksessä enimmäkseen säilyttänyt alkuperäisen tekstin virkerakenteen, jotta tekstin välittämä tunne kiireellisyydestä säilyisi. Olen jakanut tekstin alkuperäistä useampaan kappaleeseen. Translitteroiduista nimistä osa on muutettu suomalaiseen muotoon, osa taas on alkuperäisen espanjalaisen tekstiasun mukainen; jälkimmäinen pätee etenkin arabialaisten ja kiinalaisten nimien kohdalla. Katsoin hyödylliseksi suomalaista lukijakuntaa sisällyttää tekstiin latinankielisten lauseiden suomennokset, vaikka alkuperäisessä tekstissä ne ovat vain latinaksi. Muuten olen sijoittanut selityksiä alaviitteisiin vain silloin kun se on ehdottoman tärkeää tekstin ymmärtämisen kannalta.

Kirjallisuutta:

Lovett, Gabriel H 1965a. Napoleon and Birth of the Modern Spain. I. The Challenge to the Old Order. New York: New York University Press.

Lovett, Gabriel H 1965b. Napoleon and the Birth of Modern Spain. II. The Struggle, Without and Within. New York: New York University Press.

Martín Moreno, Antonio 2007. Siglo XVIII. Historia de La Música Española 4. Madrid: Alianza Editorial.