INTRO: MUSIIKKI JA SISÄPAIKALLISSIJAT

FT Meri Kytö toimii musiikintutkimuksen tutkijatohtorina Tampereen yliopistossa.

Musiikin suunta on digitalisoitunut eteesi. Kokonaiset 37 vuosikertaa lehti ilmestyi paperisena jäsenlehtenä, alunperin Suomen etnomusikologisen seuran äänenkannattajana. Nyt 38. vuonna lehti siirtyy avoimeksi e-julkaisuksi. Tervetuloa lukemaan musiikista ja kulttuurista, ja onnittelut pitkäjänteiselle tieteellisen tutkimuksen popularisoinnille ja musiikintutkimuksellisen mielipiteen ilmaisuille!

Tässä teemanumerossa käsitellään musiikin ja maahanmuuton moninaisia yhteyksiä. Musiikin suunnassa on käsitelty siirtolaisuutta, musiikin liikkuvuutta ja kulttuurisia kohtaamisia monessa aikaisemmassakin numerossa (vaikeampaa melkein olisi poimia numerot, joissa asiaa ei sivuttaisi). Etymologista vauhtia tähän kyseisen etnomusikologisen intressin tarkasteluun saadaan kreikan sanoista ἔθνος (ethnos, kansa) and μουσική (mousike, musiikki). Monia etnomusikologeja onkin kiinnostanut “kansa” tai “kansallisuus” musiikillisen positioitumisen tai identifioitumisen alueena sekä se, miten nämä alueet suhtatuvat omiin implisiittisiin rajoihinsa. Myös nykyisiä tutkijoita kiinnostaa musiikin liikkuvuus inessiivissä, elatiivissa ja illatiivissa: mistä, missä, mihin? Miten kuvitteellisten ja konkreettisten rajojen yli liikkuminen tapahtuu?

Maahanmuutto on ajankohtainen sana, josta musiikin yhteydessä heijastuu monia särmiä. Kansallisuus on harvoin ongelmatonta vähemmistöjen näkökulmasta. Etnisyys on usein tarkoitushakuinen kategoria, varsinkin eksotisoidulla world music -levyhyllyllä. Maahanmuuttajaksi osoittaminen voi olla jatkuvaa toiseuttamista, josta Suomessa ei tunnu pääsevän koskaan eroon. Monikulttuurisuudesta puhuminen musiikin yhteydessä kuulostaa lähinnä oudolta: onko koskaan ollut “monokulttuurista” musiikkia, missään tyylilajissa? Nämä kriittiset keskustelut ovat relevantti osa musiikintutkijuutta ja tutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta.

Lehden artikkeleista näyttäytyy kuva tutkimuksesta ja hankkeista, joita kentällä tällä hetkellä tehdään. Artikkelikutsu esitettiin hyvin avoimena. Kirjoittajia pyydettiin käsittelemään  musiikin suhdetta maahanmuuttoon ja maahanmuuton suhdetta musiikkiin: “tarkastelun kohteena voi olla nykyisyys, tulevaisuus tai historia, tekijät tai rakenteet, Suomi tai muut maat.” Lehdestä voi lukea suomalaisten siirtolaisten musiikkielämästä Uudella mantereella ja suomalais-uusseelantilaisten laulu- ja tanssiperinteistä, afrikkalaisten muusikkojen historiasta Suomessa, harmonikan matkasta Keski-Euroopasta Suomeen, musiikin osuudesta suomenkielen opetetuksessa, armenialaisesta koti-ikävää kuvaavasta antuni-lauluperinteestä sekä black ja folk metal -harrastajien asenteista maahanmuuttoa kohtaan. Osa artikkeleista ja lehden kolumnit käsittelevät ajankohtaista turvapaikanhakijoiden tilannetta Suomessa: miten soittaminen ja musiikki auttavat ihmisiä.

Suomen Etnomusikologisen Seuran, Maailman musiikin keskuksen ja Etnosoi! -festivaalin järjestämä seminaari ja keskustelutilaisuus “Music and migration” 11.11.2016 on samalla tämän teemanumeron ja uuden sähköisen alustan julkaisutilaisuus. Tapahtuman puheenvuorot päivitetään Uutiset-sivulle kuunneltaviksi pian tapahtuman jälkeen. Jääkää kuulolle lehden Facebook-sivuille.