VALIKKO

Onko musiikkialan arvotaakka tasa-arvokehityksen tiellä?

Julkaistu 28.2.2022

Kirjoittaja on FM, MuM Maiju Talvisto, joka työskentelee Flow Festivalilla artistituotannon tiimipäällikkönä. Hän on tehnyt lähes 15-vuotisen uran suomalaisella festivaalikentällä. Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry palkitsi Talviston vuonna 2019 taide- ja kulttuurialan asiantuntijana ja Women In Live Music vuoden tuotantopäällikkönä ja festivaalimanagerina. Lisäksi Talvisto on Suomen musiikkitapahtumien verkosto LiveFIN ry:n sekä Helsingin Jazz Utopia ry:n hallituksen jäsen ja Women In Live Music -järjestön Suomen edustaja. Maijun sydäntä lähellä ovat musiikkialan tasa-arvokysymykset sekä työ naisten ja vähemmistön aseman parantamiseksi. Hänen esikoistietokirjansa Backstagella – artistituottajan käsikirja ilmestyy syksyllä 2022.

 

Lokakuussa 2020 brittilehti The Guardian julkaisi artikkelin, jossa maailmantähtien kiertuetuotannoissa työskentelevät naispuoliset ja muunsukupuoliset musiikkialan ammattilaiset kertoivat lavan takana tapahtuvasta epäasiallisesta käytöksestä. Työolot olivat epätasa-arvoiset ja ongelmallisesta käytöksestä ei saanut puhua. Projektityösopimuksilla työskentelevät naiset tai muunsukupuoliset eivät voineet tai uskaltaneet puuttua häiritseviin tapahtumiin, sillä uhkana oli menettää miesvaltaisissa tuotantoprojekteissa työnsä. (Joshi 2020.)

Artikkelia lukiessani olin ärsyyntynyt siitä, että vielä pandemian keskelläkin naiset ja vähemmistöt joutuivat musiikkialalla taistelemaan tasa-arvon ja asiallisen (työ)käytöksen puolesta. Mutta mikään lukemani ei tullut yllätyksenä. Olen itse työskennellyt livemusiikkipuolella ja nimenomaan lavan takana erilaisissa tuotannoissa lähes 15 vuotta. Sukupuolestani ei ole ollut koskaan minulle mitään hyötyä työssäni.

Samaa ilmiötä on tutkittu ja tuotu näkyväksi muuallakin musiikin parissa. Esimerkiksi Suomen etnomusikologinen seura ja Suomen musiikkitieteellinen seura kartoittivat ensimmäisen kerran lokakuussa 2020 syrjintäkokemuksia musiikintutkimuksen alalla ja opinnoissa Suomessa (ks. Kärjä, Seye & Tiainen 2020; Seye & Tiainen 2021). Oman musiikkitiedetaustani vuoksi selonteko oli kiinnostava. Vastaukset kuitenkin toistivat samaa kaavaa (naiseksi identifioituvat kokivat miehiä enemmän syrjintää), joten lienee paikallaan jatkaa jo aloitettua keskustelua.

Suomalaisessa musiikkibisneksessä valta keskittyy miehille

Erilaisten selvitysten mukaan yhdenvertaisuutta sekä tasa-arvoa pidetään Suomessa luovilla aloilla tärkeänä, mutta sen tiellä on vielä lukuisia esteitä. Vaikka kulttuuriteollisuus työllistää noin 130 000 henkeä Suomessa (Holm & Tyynilä 2021: 2), piirit ovat pienet, saavutetuista eduista ei haluta luopua eikä olemassa olevia rakenteita horjuttaa. Keskeisimpiä esteitä muutokselle ovatkin esimerkiksi tasa-arvoasioihin liittyvä väheksymisen kulttuuri sekä alan rakenteiden ja historian tuomat rasitteet.

#Metoo -liikkeen jälkimainingeissa myös suomalainen musiikkiala innostui tonkimaan rakenteitaan, vaikka kampanja henkilöityikin luovista aloista eniten elokuvapuolelle ja Aku Louhimieheen. Music Finland -yhdistyksen vuonna 2017 tekemän selvityksen avulla hahmotettiin musiikkialan rakenteiden sukupuolittuneisuutta ja sitä, miten valta jakautuu musiikkialalla.

Selvityksen mukaan musiikkialan työpaikoista Suomessa hieman yli 40 prosenttia on naisten hallussa. Sama luku toistuu myös eurooppalaisissa tutkimuksissa, joten voidaan todeta, että Suomen sukupuolijakauma vastaa Euroopan tilannetta hyvin. Ainoa naisvaltainen sektori musiikkialalla ovat festivaaliorganisaatiot, joiden pysyvistä työntekijöistä naisia on vajaat 60 prosenttia. (Rimpilä 2017.) Täytyy kuitenkin muistaa, että suurin osa festivaalien miespuolisista työntekijöistä työskentelee alihankkijana esimerkiksi oman yrityksensä kautta, joten he puuttuvat näistä tilastoista.

Musiikkialan yritysten ja yhdistysten hallituspaikoista yli 70 prosenttia sekä hallitusten puheenjohtajuuksista lähes 85 prosenttia on miesten hallussa. Loppupäätelmä onkin yksiselitteisen karu: valta keskittyy vieläkin musiikkialalla miehille. (Rimpilä 2017.)

Tuotannossa naiset ovat edelleen vähemmistörooleissa

Omassa päivittäisessä työssä sukupuolten tasa-arvo toteutuu erinomaisesti, koska työpaikkani on todella tasa-arvoinen ja yhdenvertaisuuteen kiinnitetään huomiota kokonaisvaltaisesti aina artistivalinnoista henkilöstön rekrytointiin. Festivaalituotannon käynnistyessä tasa-arvokysymykset tulevat kuitenkin erityisen aiheellisiksi, koska tällöin henkilöstön määrä moninkertaistuu projektiluonteisen lisätyövoiman tarpeesta johtuen. Tällöin tehdään yhteistyötä toimijoiden kanssa, jotka eivät välttämättä jaa samaa arvomaailmaa tai jotka eivät muista syistä huomio tasa-arvoa edistäviä toimintatapoja.

Itse työskentelen tuotannon ja artistibuukkauksen rajapinnassa eli juurikin siellä esiintymislavan takana, josta tämäkin teksti alkoi. Eurooppalaisen Women In Live Music -järjestön tutkimuksen mukaan vain noin 10 prosenttia lavan takana työskentelevästä henkilökunnasta identifioituu naisiksi (Women In Live Music 2022). LiveDMA:n tutkimuksen mukaan puolestaan 80 prosenttia henkilökunnasta on miehiä ja 20 prosenttia naisia (LiveDMA 2020: 22). Oli lopullinen luku kumpi tahansa tai jotakin näiden kahden välistä, selvää lienee, että naiset ovat livemusiikkipuolen tuotantorakenteissa selkeä vähemmistö. Lisäksi on tärkeää huomioida, että muunsukupuolisten tai henkilöiden, jotka eivät halunneet kertoa sukupuoltaan, määriä ei ole kummassakaan tutkimuksessa yksilöity.

Tulevaisuuden haaveissa tasa-arvoinen musiikkiala

Tällä tekstillä en tietenkään tarkoita, että tasa-arvoon liittyvät ongelmat ja ilmiöt jotenkin pesiytyisivät musiikkialalle – niitä voi löytyä mistä tahansa. Koska kuitenkin tasa-arvohaasteet ovat musiikkialalla kansainvälisestikin ongelma, tulee haitalliseen toimintaan puuttua. Esimerkiksi Suomessa yhdenvertaisuuden edistäminen on työturvallisuuslaissa säädettyä vaarojen arviointia ja näin ollen se vaatii työsuojelun kehittämistä työpaikalla (Työturvallisuuskeskus 2022).

Tasa-arvoon liittyvät ongelmat on musiikkialalla tiedostettu ja toimenpiteitä tasa-arvon ja turvallisen työympäristön takaamiseksi on tehty. Suomessa musiikkialan järjestöt kehittivät Music Finlandin johdolla musiikkialalle yhteiset Yhdenvertaisen musiikkialan teesit (Yhdenvertainenmusiikkiala.fi 2017). Teesit toimivat pelisääntönä alalle sekä hyvänä ohjenuorana työpaikoille työkulttuurin kehittämiseksi. Mikäli jokin musiikkialan toimija ei ole allekirjoittanut näitä, suosittelen kysymään, miksi.

Mikäli tasa-arvo ei toteudu parhaalla mahdollisella tavalla, voiko työyhteisöstä tehdä tasa-arvoisemman? Miten tasa-arvoasioissa voi ohjeistaa työntekijöitä ja alihankkijoita, joiden tausta on moninainen ja työsuhteiden pituudet vaihtelevat? Esimerkiksi Code Of Conduct on helppo väline koota työpaikan arvojen perusteella hyväksyttävät käytösmallit yhteen ja mahdollisesti työntekijöiden ja sidosryhmien allekirjoitettavaksikin. Mikäli tähän päädytään ja toimintaohjeita rikotaan, täytyy organisaatiossa olla selvät sävelet sen suhteen, mitä rikkomuksesta seuraa. Myös yhdenvertaisuussuunnitelma on lakisääteinen, mikäli työpaikalla työskentelee vähintään 30 henkilöä (Yhdenvertaisuusvaltuutettu 2022).

Keskustelua tasa-arvosta ja turvallisesta työympäristöstä kuitenkin tarvitaan edelleen. Esimerkiksi vuosittain järjestetty tapahtuma-alan seminaari Tapahtumaturvallisuusfoorumi keskittyy lähinnä siihen, miten keikoista ja festivaaleista saadaan turvallisia esiintyjille ja yleisöille. Mutta harvemmin keskitytään siihen, miten sosiaalinen turvallisuus tapahtumissa toteutuu esimerkiksi työntekijän näkökulmasta.

Viiden kohdan ohjelma tasa-arvon edistämiseksi

Vaikka vannon akateemisen tutkimuksen ja humanismin nimeen, pidän äärettömän paljon myös ns. For Dummies -ohjeista. Tässä yksi sellainen lista – oma viiden kohdan tasa-arvo-ohjelmani käytettäväksi esimerkiksi työpaikalla. Sitä voi toteuttaa kuka tahansa työrooliin, työhistoriaan, organisaatioon tai alaan katsomatta.

Kohta 1: TIEDOSTA

Tiedosta olemassa olevat ongelmat, mahdollinen oma erityisasemasi ja kokemukset, jotka voi olla traumatisoivia.

Kohta 2: PUHU

Puhu silloin, kun kohtaat epäasiallista käytöstä tai syrjintää. Vähemmistöt ja/tai naiset osaavat kyllä puhua omasta puolestaan, mutta aina se ei ole mahdollista ja heidän ei aina pitäisi olla niitä, jotka näistä asioista puhuvat.

Kohta 3: PÄIVITÄ

Päivitä osaamisesi ja tiedot tasa-arvoasioista. Musiikkialalla esimerkiksi Diversify the stage, Women In Live Music sekä Roadies Of Colour United ovat toimijoita, jotka kannattaa pitää mielessä ajankohtaisten hankkeiden lisäksi.

Kohta 4: TOIMI

Toimi oikein ja kunnioita muita. Älä hyväksy omassa työyhteisössä syrjintää tai häirintää ja tee se selväksi alaisillesei, tiimillesi ja esihenkilöillesi. Katso, kestääkö oma työkulttuurisi päivänvaloa ja noudattaako se tasa-arvo tai työturvallisuuslakia näiltä osin? Vaadi esihenkilöiltä toimintaohjeita ja malleja, mikäli sellaisia ei nykyisessä työpaikassasi ole.

Kohta 5: NOSTA VÄHEMMISTÖJÄ

Palkkaa naisia ja/tai muita vähemmistöjä ja suosittele heitä eri tehtäviin. Anna tilaa niille kollegoille,  joiden näet tai tiedät kohtaavan syrjintää ja tue heitä omissa työrooleissaan.

Ja bonuskohta: Jos sinulla ei ole tiedossa, onko työpaikallasi käytössä yhdenvertaisuus- ja/tai vastuullisuussuunnitelma, niitä ei ole tehty tai sinua ei ole perehdytetty sen sisältöön, suosittelen ottamaan asian puheeksi vaikkapa seuraavassa viikkopalaverissa tai esihenkilösi kanssa. Arvotyöskentelyä ei ole koskaan liian myöhäistä aloittaa!

Vaikka pandemia onkin kohdellut musiikkialaa kaltoin kaikkialla maailmassa, tämä hiljainen kausi on ollut hyvää aikaa päivittää toimijoiden käytänteitä ja esimerkiksi upota arvopohjaiseen työskentelyyn. Jos voimme parantaa käytänteitä nyt, voimme jättää jälkeemme entistä paremman musiikkialan tuleville työntekijöille.

Lähteet

Joshi, Tara 2020 ‘You’re left to rot if you speak up’: the abuse faced by female roadies. The Guardian 6.10.2020. Haettu 2.1.2022: https://www.theguardian.com/music/2020/oct/06/youre-left-to-rot-if-you-speak-up-the-abuse-faced-by-female-roadies?fbclid=IwAR0bic9uZCOQnuJDZ8IAELyofG3PlBH6yCdFbN8pDIuP9jP6HGNAAjB_BhU

Holm, Pasi & Juho Tyynilä 2021.  Kultturialan kehitys 2010-2019 ja kulttuurialan vaikutus työllisyyteen ja julkiseen talouteen. Taloustutkimuksen julkaisuja. Haettu 6.1.2022: https://kulttuurijataide.fi/wp-content/uploads/2021/12/Kulttuurialan-kehitys-2010_2019-ja-kulttuurialan-vaikutus-tyollisyyteen-ja-julkiseen-talouteen.pdf

Kärjä, Antti-Ville, Elina Seye & Milla Tiainen 2020. Kysely syrjinnästä musiikintutkimuksessa. Haettu 22.1.2022: http://whm45.louhi.net/~etnomusi/julkaisut/mustutksyrjkys2020.pdf

LiveDMA 2020. The Survey. Live Music Venues & Clubs In Europe – Facts and Figures. LiveDMA:n julkaisu. Haettu 2.1.2022: https://www.live-dma.eu/wp-content/uploads/2020/01/Live-DMA-Survey-Report-Live-Music-Venues-data-2017-publication-January-2020-1.pdf

Rimpilä, Ilona 2017. Esiselvitys työ- ja sukupuolijakaumista työ- ja luottamustehtavissä musiikkialalla. Music Finlandin selvityksiä. Haettu 3.8.2021: https://musicfinland.fi/fi/tutkimukset/esiselvitys-sukupuolijakaumista-tyoe-ja-luottamustehtaevissae-musiikkialalla

Seye, Elina & Milla Tiainen 2021. “Sisäpiirejä ja sukupuolijakoja? Musiikintutkimuksen syrjintäkysely herätti keskustelua” Musiikin suunta 1/2021 No. 43. Julkaistu 8.5. 2021. http://musiikinsuunta.fi/2021/05/08/1-2021-43-vuosikerta/

Työturvallisuuskeskus 2022. Verkkosivut. Haettu 3.1.2022: https://ttk.fi/tyoturvallisuus_ja_tyosuojelu/tyoturvallisuuden_perusteet/tyoyhteiso/monimuotoisuus_yhdenvertaisuus_ja_tasa-arvo/yhdenvertaisuus_tyopaikalla#61169b2b

Women In Live Music 2022. Verkkosivut. Haettu 2.1.2022: https://womeninlivemusic.eu

Yhdenvertainenmusiikkiala.fi 2017. Music Finland.  Verkkosivut. Haettu 2.1.2022: https://www.yhdenvertainenmusiikkiala.com

Yhdenvertaisuusvaltuutettu 2022. Verkkosivut. Haettu 3.1.2022: https://syrjinta.fi/yhdenvertaisuuden-edistaminen

LISÄÄ KOMMENTTI