VALIKKO

Musiikintutkijat yhä teknologisoituvammalla julkaisemisen kentällä

RSS
Facebook
Twitter

Julkaistu 9.10.2020

PhD Nina Öhman on yliopistonlehtori Helsingin yliopiston musiikkitieteessä ja Musiikin suunnan päätoimittaja.

 

 

FM Henri Pitkänen on väitöskirjatutkija Helsingin yliopiston musiikkitieteessä ja Musiikin suunnan päätoimittaja.

 

Tervetuloa Musiikin suunnan julkaisuun 3/2020. Tässä numerossa julkaistaan Musiikintutkijoiden virtuaalifoorumin viimeinen osa, joka koostui sekä live-esitelmistä että aiemmin taltioiduista videoista. Kokonaisuudessaan tapahtuman idearikkaat esitelmät osoittivat sen kuinka musiikintutkimuksen monimuotoisuus antaa tutkijalle mahdollisuuden osallistua tieteelliseen keskusteluun erilaisilla videoprojekteilla. Tämä on erityisen merkittävää nykyhetkessä, toimiessamme koronaviruspandemian aikaan yhä enemmin määrin teknologian tarjoamia ratkaisuja hyödyntäen. Ensimmäisessä esitelmässä Antti-Ville Kärjä ottaa tarkasteluun audiovisuualisuuden merkitykset ja mahdollisuudet etnomusikologiassa, keskittyen Musiikintutkijoiden virtuaalifoorumissa aiemmin julkaistuihin esitelmiin. Kärjä esittää pohdintansa sekä videonsa sisällössä että toteutuksessa. Jari Eerola pohtii musiikkiteknologian keksintöjen merkityksiä keskitymällä Madonnan autotunella “optimoitudun” lauluesityksen nostattamaan mediakohuun. Kai Viljami Åberg tuo etnografisia näkökulmia musiikkiin ja tanssiin Suomen ja Venäjän Karjalan Romanien parissa. Kim Ramstedtin esitelmä nostaa esille kriittisiä kysymyksiä rodullistamisen ongelmista Suomen musiikintutkimuksessa. Samalla on tärkeää mainita, että esitelmien lisäksi Musiikintutkijoiden Virtuaalifoorumin yhteydessä pidettiin avoin keskustelu yhdenvertaisuudessa musiikkitieteessä. Keskustelu tuotti arvokkaita näkökulmia ja aiheita meneillään olevaan yhdenvertaisuuskyselyyn, joka pidetään Suomen etnomusikolgisen seuran ja Suomen Musiikkitieteellisen seuran yhteishankkeena. Lisäksi tässä numerossa on luettavissa Antti-Ville Kärjän Epanet-professorin esittäytymispuheenvuoro Seinäjoen yliopistokeskuspäivän juhlassa 17.12.2019. Puheessaan Kärjä pohtii taideyliopistollisen kulttuurisen musiikintutkimuksen luonnetta. Janne Mäkelän kirjoitus avaa uusia näkymiä suomalaisen musiikin historiaan käsittelemällä 1920-luvulla Suomen ulkopuolelta tulleiden muusikoiden vastaanottoa ja toimintaa suomalaisen musiikin kentällä. Tämän numeron loppussa voitte lukea Kärjän antoisan arvion kirjasta Miten tutkia nuoria ja nuorisotyötä (2018). Kutsumme ilolla teidät lukijat-katsojat seuraamaan Musiikintutkijoiden virtuaalifoorumin esitelmiä ja lukemaan monipuolisia kirjoituksia suomalaisen musiikin menneisyydestä nykypäivään. 

LISÄÄ KOMMENTTI