VALIKKO
maailmanmusiikki_kansi

Valistuneen musiikinkuluttajan elämysmatkaopas maailmanmusiikkiin

RSS
Facebook
Google+
http://musiikinsuunta.fi/2017/01/valistuneen-musiikinkuluttajan-elamysmatkaopas-maailmanmusiikkiin/
Twitter
Share

seye_100

 

FT Elina Seye on afrikkalaisiin perinteisiin erikoistunut etnomusikologi ja tanssintutkija.

 

Louise Gray: Maailmanmusiikki
Alkuteos: The No-Nonsense Guide to World Music (New Internationalist Publications, 2009)
Suomentanut: Hannu Tervaharju
Into Kustannus, 2015

Sain reilu vuosi sitten käsiini raakaversion Louise Grayn kirjan The No-Nonsense Guide to World Music suomennoksesta, johon minua pyydettiin – Maailman musiikin keskuksen toiminnanjohtajan välityksellä – kirjoittamaan esipuhe [luettavissa myös verkossa]. Käännökseen olisi tehnyt mieli ehdottaa korjauksia eikä sisältökään pikaisella ensilukemalla täysin vakuuttanut, mutta keskityin kuitenkin vain pyydettyyn esipuheeseen ja pyrin siinä suhteuttamaan brittiläisessä kontekstissa kirjoitetun kirjan aihepiiriä suomalaiseen musiikkielämään, tuoden samalla esille maailmanmusiikki-termin ja koko ilmiön ristiriitaisuutta.

Suomeksi lyhyemmällä nimellä Maailmanmusiikki julkaistussa kirjassa ei ole kyse varsinaisesta opaskirjasta, ei myöskään tieteellisestä teoksesta, vaan laajalle yleisölle suunnatusta vauhdikkaasti etenevästä lukupaketista, joka tarjoaa tiiviitä katsauksia joihinkin maailmanmusiikki-otsikon alle luokiteltuihin musiikkityyleihin ja niiden taustoihin. Takakansitekstin mukaan ”[k]irja avaa maailmamme musiikkityylejä ja todistaa, että musiikki ei ole vain viihdettä vaan myös yhteiskunnallinen voimatekijä”. Maailmanmusiikkia pitkään seuranneelle etnomusikologille tällainen lähtökohta on tietenkin ilahduttavan lähellä etnomusikologian perusajatusta tutkia musiikkia kulttuurina eli tarkastella musiikkiin liitettyjä ja musiikin keinoin rakentuvia sosiaalisia merkityksenantoja.

Gray nostaa kirjassaan esiin joitain maailmanmusiikkiin liittyviä ongelmia ja ristiriitaisuuksia, kuten kysymykset autenttisuudesta ja perinteisten musiikinlajien omistajuudesta. Niiden käsittely jää kuitenkin pinnalliseksi, eikä Maailmanmusiikki tarjoa oikeastaan mitään uutta maailmanmusiikki-ilmiötä ja sen diskursseja analysoivaa tieteellistä kirjallisuutta tuntevalle lukijalle. Gray ei myöskään ota selkeää kantaa syytöksiin maailmanmusiikki-termiin sisältyvästä kolonialistisesta ajattelusta, tai mahdollisesta omasta roolistaan tällaisen uuskolonialistisen kielenkäytön vahvistajana, vaikka nostaakin ajatuksen esiin heti ensimmäisessä luvussa muutamia muusikkoja lainaten.

Kirjaa voi kuitenkin pitää omalla tavallaan onnistuneena ja aiheeseen vähemmän perehtyneelle lukijalle ehkä inspiroivanakin: Se on kokeneen musiikkitoimittajan sujuvaa, paikoin maalailevaa tekstiä, joka lähtee liikkeelle hänen omista kokemuksistaan aktiivisena musiikin kuuntelijana 1970-luvulla. Hänen ystäväpiirissään ei genrerajoista piitattu, vaan kuunneltiin kaikkea, mitä sattui tulemaan vastaan ja uusia ”löytöjä” analysoitiin innolla. Kirjassa käsitellyt musiikinlajit ovatkin ilmeisesti valikoituneet mukaan etupäässä Grayn oman kiinnostuksen ja tietämyksen pohjalta. Teos ei selvästi edes pyri olemaan millään tavalla kattava opas maailmanmusiikkikategorian tyylilajeihin tai artisteihin – alkuteoksen nimestä huolimatta. Sellaisia on toki tarjolla ennestäänkin muun muassa Rough Guide -sarjan kirjoina ja kokoelmalevyinä. Tarkoituksena lienee ennemmin johdattaa lukija uudenlaisten musiikkielämysten ääreen, tarjoilla tietoa käsiteltyjen artistien taustoista ja musiikkityylien alkuperäisestä esityskontekstista sekä nostaa esiin kiinnostavia samankaltaisuuksia erilaiselta kuulostavista musiikeista.

Aivan aloittelevalle musiikkiharrastajalle Maailmanmusiikki-kirjaa ei kuitenkaan voi suositella. Gray hyppelee sen verran tiheään maista, maanosista, kulttuuri-ilmiöistä, musiikkityyleistä ja artisteista toiseen, rinnastaa niitä niin keskenään kuin lukijalle oletettavasti tutumpiin länsimaisen popmusiikin ilmiöihin ja vertaa maailmanmusiikkikategoriaan luokiteltuja artisteja angloamerikkalaisiin supertähtiin, välillä myös länsimaisen taidemusiikin tunnetuimpiin nimiin. Vertaukset ja rinnastukset ovat kyllä useimmiten osuvia, mutta jos nimistä suurin osa on ennalta tuntemattomia, niiden virrassa voi olla vaikea navigoida.

**

Artikkelin kansikuva: arvioidun kirjan kansikuva. © Into Kustannus.

print

LISÄÄ KOMMENTTI