VALIKKO

Numero 1/2017

”Vasemman sieraimen professorit” ja tutkimuksen popularisoinnin tärkeys

  FM Lasse Lehtonen (Helsingin yliopisto) on Musiikin suunnan päätoimittaja, joka ei aina halua ymmärtää väkisin rakennettuja raja-aitoja tieteentekijöiden ja toimittajien välillä. Olin taannoin kuuntelemassa suuren mediatalon tiedetoimituksen esimiehen puheenvuoroa, kun sieltä se taas tuli. ”Tutkijat tietävät

Lektio: Sound Kinks: Sadomasokistinen erotiikka audiovisuaalisissa musiikkiesityksissä

  FT, KM Anna-Elena Pääkkölä työskentelee apurahatutkijana Turun yliopistossa musiikkitieteen oppiaineessa.     Lectio praecursoria, 19.11.2016 Turun yliopistolla Arvoisa kustos, arvon vastaväittäjä, arvon kuulijat. Usein on väitetty, että suuren yleisön populaarimusiikki ei ole koskaan ollut seksualisoidumpaa kuin

Pirjo ja Matti Bergström – elämä ja ura

  FM Paula Ranto on Helsingin yliopistosta valmistunut musiikkitieteilijä.   Musiikin monitoimipariskunta Pirjo (1939‒2011) ja Matti Bergström (1938‒1994) ovat merkittävä osa suomalaista kulttuurihistoriaa. Uransa aikana he työskentelivät muusikkoina, säveltäjinä, sovittajina ja tuottajina erilaisten musiikkiin, teatteriin, tanssiin, elokuviin

Benito Jerónimo Feijoo: “Temppeleiden musiikki”

  Benito Jerónimo Feijoo oli espanjalainen munkki ja esseisti. Käännös: Aleksi Haukka. Tutustu myös johdantoon käännökselle. §. I 1. Kaukaisimpina aikoina, jos uskomme Plutarkhosta, musiikkia käytettiin yksinomaan temppeleissä, ja myöhemmin se siirtyi myös teattereihin. Ensiksi se oli

Johdanto “Temppeleiden musiikkiin”

  HuK Aleksi Haukka on musiikkitieteen opiskelija Helsingin yliopistosta.   Benito Jerónimo Feijoo Montenegro syntyi Casdemirossa Orensessa 8. lokakuuta 1676 ja kuoli 26. syyskuuta 1764 Oviedossa (Fernández González 2012: 12). Feijoo oli ensimmäisiä ja myös merkittävimpiä espanjalaisen

Omimista, lainaamista, hyväksikäyttöä, ylikulttuurista tulkintaa? Kulttuurisen appropriaation käsite, suomalainen kansanmusiikki ja kalevalamittainen runolaulu

  FT Heidi Haapoja on post doc -tutkija Helsingin yliopistossa folkloristiikan oppiaineessa.   Suomi on valtio, joka varsinkin julkisessa keskustelussa on usein asetettu kolonialististen valta-asetelmien ulkopuolelle. Jos aiheeseen jollakin tavoin on kiinnitetty huomiota, katse on usein kohdistunut

Turun Luostarikorttelin laulava luu (1250‒1550)

  FT Riitta Rainio työskentelee tutkijana Helsingin yliopistossa musiikkitieteen oppiaineessa.     Drs Annemies Tamboer työskentelee vapaana tutkijana ja soitinrakentajana Alankomaissa.   Keskiaikaisia, luusta valmistettuja huiluja tunnetaan Keski- ja Pohjois-Euroopasta sadoittain. Ainoan yleisesityksen näistä 800‒1500-luvuille ajoittuvista arkeologisista

INTRO: Vaihtoehdottomia faktoja

  Lasse Lehtonen (Helsingin yliopisto) on Musiikin suunnan päätoimittaja.   Viime aikoina on puhuttu vaihtoehtoisista faktoista: näkemyksistä, jotka esitetään totuutena, vaikka vakuuttavin näyttö esittää toisin. Valokuvan voi halutessaan leimata mediatalojen manipulaatioksi, minkä tahansa itselleen vieraan ja epämiellyttävän