VALIKKO

Laps´ rannan villi ja vieno – itämaisen eksotiikan representaatiot Sulho Rannan sävellystuotannossa

Julkaistu 30.10.2021

Posteriesitelmä Suomen musiikintutkijoiden 24. valtakunnallisessa symposiumissa 5.5.2021.

Helen Metsä on valmistunut filosofian maisteriksi Helsingin yliopistosta ja tutkii väitöskirjassaan säveltäjä Sulho Rannan tuotannon ja suomalaisen 1900-luvun alun taidemusiikkiin itämaista eksotiikkaa. Hän työskentelee suunnittelijana ja viestinnän asiantuntijana Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen vastuualueella, ja on toiminut myös esimerkiksi Uuno Klami -seuran sihteerinä sekä festivaalituottajana.

”Meidän vuosisatamme [1900] eurooppalainen taidemusiikki on […] mielellään harrastanut alkukantaisia ja kaukomaisia, eksoottisia aiheita ja pyrkinyt etäältä lainattuja tonaalisia, rytmillisiä ja värityksellisiä keinoja käyttäen luomaan aivan uusia sävellyssuuntiakin.” Sulho Ranta (1950)

Tutkin väitöskirjassani itämaista eksotiikkaa säveltäjä Sulho Rannan (1901–1960) tuotannossa aatehistoriallisia, biografisia ja musiikkianalyyttisianäkökulmia yhdistäen. Tutkimukseni keskeisin tavoite on selvittää ja analysoida, miten itämainen eksotiikka ilmenee ja määrittyy Rannan sävel- ja kirjallisessa tuotannossa. Rajaan tutkimukseni suomalaisen musiikin- ja taidehistorian vaiherikkaalle 1920-luvun vuosikymmenelle, jolla kansainväliset ja myös ”itämaiset” vaikutteet korostuivat. 

Ranta on suomalaisen taidemusiikkikentän ja erityisesti 1920-luvun modernismin keskeisiä hahmoja. Näkyvästä asemastaan, merkittävistä musiikkikirjoituksistaan ja sävellyksellisestä tuotteliaisuudestaan huolimatta Rantaa ei ole tutkittu kattavasti. Rannan säveltäjäkuvan ja estetiikan itämais-eksoottisten elementtien tarkastelu tarjoaa väylän tarkastella 1920-luvun modernismia monipuolisesta näkökulmasta.

Rannan sävellystuotanto sisältää aikalaissäveltäjiin verrattuna useita itämaiseen eksotiikkaan viittaavia teoksia, joista suuri osa on sävelletty 1920-luvulla. Analysoin tutkimuksessani valikoituja Rannan 1920-luvun teoksia hyödyntäen kulttuuristen sisältöjen analyysiin perustuvia metodeja. Videoposterissani esittelen lyhyesti esimerkkiteoksina Rannan yksinlaulut Rarahu (1922) ja Aziyadé (1925).

Tarkastelen tutkimuksessani Rannan sävellysten asettumista aikaansa pohtimalla myös esimerkiksi esoteerisia liikkeitä kohtaan 1900-luvun alussa osoitetun mielenkiinnon ja itämaisen eksotiikan yhteyttä. Itämaiset vaikutteet kietoutuvat 1920-luvulla mielenkiintoisesti osaksi vasta itsenäistyneen Suomen kehittyvää identiteettiä, vilkasta taide-elämää sekä taiteilijoiden uusien ilmaisukeinojen etsintää.

Viittaan tutkimuksessani itämaisella eksotiikalla keinoihin, joilla länsimaisen taidemusiikin säveltäjät ovat ilmentäneet itämaisuutta sävellyksissään, sekä vaikutteisiin liittyvään diskurssiin. Tutkimukseni asettuu myös osaksi länsimaisen taidemusiikin orientalismin kansainvälistä tutkimusta, joskin näkökulmani on Edward Saidin määrittelemää orientalismia laajempi, mikä ilmenee keskeisen käsitteistön valinnassa.

Helen Metsä: Laps´ rannan villi ja vieno – itämaisen eksotiikan representaatiot Sulho Rannan sävellystuotannossa

VOIT MYÖS AVATA POSTERIESITELMÄN TÄSTÄ 

Kirjoittajaesittelyn valokuva: Nelli Kivinen

LISÄÄ KOMMENTTI