VALIKKO

Musiikintutkijoiden virtuaalifoorumi 31.8.2020

RSS
Facebook
Twitter

Päivitys 31.8.2020 klo 17.24: Musiikintutkijoiden virtuaalifoorumin live-osuus esitettiin tällä sivulla klo 14.0016.20. Kiitos kaikille osallistuneille! Osa videoista julkaistaan myös Musiikin suunnan tulevassa numerossa 3/2020.

*****

 

Tervetuloa seuraamaan Musiikintutkijoiden virtuaalifoorumin viimeiseen osan live-osuutta maanantaina 31.8. klo 14 tällä sivulla!

 

Luvassa on monipuolinen kattaus video- ja live-esitelmiä sekä kaikille avoin keskustelutilaisuus, jossa tuodaan esille yhdenvertaisuuteen ja syrjiviin rakenteisiin liittyviä aiheita musiikintutkimukseen liittyen. 

 

14.00 Nina Öhman, tervetuliaissanat 

14.15 Antti-Ville Kärjä, “‘Tee-se-itse-etnomusikologiasta’ audiovisuaaliseen argumentointiin” 

14.45 Jari Eerola, “Auto-Tune, musiikin kvantisointi ja musiikkiteknologian innovaatioiden luomat uhkakuvat mediassa” 

15.15 Kai Viljami Åberg, ”Romanihäät (ven. свадьба Roma) – Musiikki ja tanssi Suomen ja Venäjän Karjalan Romanien parissa” 

15.45 Kim Ramstedt, “Valkoisuus Suomen musiikintutkimuksessa” 

16.15 Avoin keskustelutilaisuus: yhdenvertaisuus ja musiikkitiede
Join Zoom Meeting
https://helsinki.zoom.us/j/64253600995?pwd=R05GRzY2MzVINkNYUlpnS1BiWVRLdz09
Meeting ID: 642 5360 0995
Passcode: 846482

 

Osa videoista julkaistaan myös Musiikin suunnan tulevassa numerossa 3/2020. 

 

 

Comments
  1. Elina Seye

    Aivan mahtavaa, kiitos!

    Mä kyllä näen, että sellaisessa Taggin tyylisessä esitystavassa on mahdollista tavoittaa jotain sellaista, mikä on kirjallisessa muodossa on ainakin paljon vaikeampaa toteuttaa, mutta onko se jotenkin kirjallisista esitystavoista poikkeavaa erilaista “audiovisuaalista argumentointia”, ehkä ei…

    Saisko muuten lähteet jonnekin kirjalliseen muotoon?

    • AV Kärjä

      Videon lopussa on lähdeluettelo.

      • Henri Pitkänen

        Ja video löytyy osoitteesta https://youtu.be/csCJ5Rqismc

      • Elina Seye

        Joo, huomasin, mutta saisiko ne myös vaikka sinne videon infokenttään tekstimuodossa?

      • Elina Seye

        Tai MS:n sivuille, jos video tulee sinne omaksi “artikkelikseen”.

  2. Mutta siis mikä näkökulma tuossa autotune-työssä nyt on – onko tarkoitus normalisoida tuollainen kulttuuri osaksi tervettä musiikkielämää vai kritisoida sen valtaa ja tuhoavaa vaikutusta kulttuurissa?

    • Jari Eerola

      Moi.
      Sori. Neljä kertaa tein tuon esitelmän uudestaan ja sitten jouduin viime tipassa editoimaan. Tuli kiire saada tuo video eetteriin. Siksi toi loppu jättää kuulijan varmaan miettimään mitä hain.
      Ehkä se oli se, että Autotunesta on tullut sellainen yleisnimitys mediassa vaikka kukaan ei tiedä miten näitä lauluja lopulta editoidaan. Kuka äänitteelle laulut esittää.
      Mikä on terve musiikkikulttuuri?
      Mun mielestä laitteita voi käyttää sillä monista näistä vempaimista on tullut osa taiteellista toteutusta. Jos laitteista kirjoitettaisiin niin kuulijatkin ymmärtäisivät missä musiikin tuotannon parissa mennään. Ongelmana on se, että kuulijoita eikä mediaa tunnu kiinnostavan musiikin tekniset asiat.
      Oliko tässä?

      • HENRIK JÄRVI

        Uuh, enpä tiedä oikein. Omasta pianistin ja soitonopen vinkkelistä musiikin tekninen manipulaatio ei kuulu taiteelliseen toteutukseen ylipäänsä. Minusta kuulijoita ja mediaa ei kiinnosta nää asiat just siksi, että ne on niin ikäviä ja tympeitä. Esimerkiksi teknologia on juurikin syypää siihen, että jokainen radiokanava soittaa täsmälleen samankuuloista musiikkia – ne on tuotettu samoilla ohjelmistoilla, juurikin niillä kalliilla vempaimilla, joista esitelmässäsi kerroit. Tää on mun mielestä jopa eräänlaista musiikillista fasismia.

        • Jari Eerola

          Niin, nää on sellaisia näkökulmia. Joidenkin mielestä kappaleen uudelleen miksaus on taiteelista toteuttamista.
          “ne on niin ikäviä ja tympeitä” … ehkä joidenkin mielestä, mutta lukisko ihmiset niitä jos niistä kirjoitettaisiin. Kukaan ei tiedä kun tuo ajatteli on juuri näin, myös tämän tutkimuksenkin mukaan jonka mainitsin.

          “Esimerkiksi teknologia on juurikin syypää siihen, että jokainen radiokanava soittaa täsmälleen samankuuloista musiikkia – ne on tuotettu samoilla ohjelmistoilla, juurikin niillä kalliilla vempaimilla, joista esitelmässäsi kerroit”
          No tästä olen kyllä eri mieltä. Tää on sitä toimittajien laiskuutta. Tähän päteen portinvartija-teoriat. Ei nää tuotannon laitteista ole kiinni.

          • Henrik Järvi

            No minusta se kuulostaa kyllä siltä, että kaikki kaupallinen musiikki tuotetaan samoilla softilla ja sampleilla. Koneita käytetään ylipäänsä niin paljon juuri siksi, että monilla “artisteilla” käytännön osaaminen lähentelee nollaa. Toki on niinkin että koneillakin saadaan joskus ihan kivan kuuloista tavaraa aikaiseksi. Mutta kokonaisuus painuu kuitenkin pakkaselle aika voimakkaasti, ja jos mietitään sitä, minkälaista musiikkikulttuuria halutaan kehittää ja ylläpitää, niin koneiden varaan sitä kait ei pitäisi rakentaa. Samalla logiikalla voisimme lopettaa urheilun koska on e-urheilu, ihmisten väliset tapaamiset koska on Skype, kirjojen lukemisen ja kirjoittamisen koska on pädit ja tietokoneet—-lista on loputon. työpaikat koska on robotit!

  3. AV Kärjä

    Jari Eerolalle kiitos. Jokunen kysymys juontui mieleen: “Korjaaminen” ja koukut suhteessa autenttisuuskäsityksiin? Printtilehtien verkkoversiot suhteessa internet-innovaatiojournalismiin? Audiovisuaalisuuden hyödyntäminen musiikillisessa i-journalismissa? Suhde lisättyä ja keinotodellisuutta hyödyntäviin konserttisovelluksiin (esim. Vesala)?

    • Jari Eerola

      Moi (Onpas vaikeita kysymyksiä. No tää on sun osaamista.)
      Korjaaminen on tosiaan kyllä ongelmallinen käsite. Minkä mukaan korjataan? Länsimaissa meidän teorian mukaan. Mutta nyt en taida ymmärtää kysymystä.
      Niin ehkä koukku on se jolla pyritään erottumaan massasta. Ei riitä että on korjattu. Kumpikin eroaa autenttisuudesta omalla tavalla. Toinen tarkoituksella tavoitellen erottumista massasta ja toinen sen takia ettei ole oikeasti autenttinen.

      Printtilehtien verkkoversiot suhteessa internet-innovaatiojournalismiin? Tässä SOS-printtilehti on kopio painetusta. Ainoa erohan tässä oli se, että toimittajat ovat palanneet tähän lehteen sen ilmestymisen jälkeen. Toimittajia on varmaan ottanut päähän kun heille on syötetty pajun köyttä. No joo internettiin kaikki innovaatiojournalimi on siirtymässä. UPM tehtaan sulkeminenkin kertoo siitä että ei kukaan lue kohta painettuja lehtiä varsinkaan sanomalehtiä. Innovaatiojournalismin korvaa youtube-videot.

      Audiovisuaalisuuden hyödyntäminen musiikillisessa i-journalismissa?
      Vielä vaikeampi kysymys. En kyllä osaa tähän varmaankaan vasta. No ehkä voin sanoa mielipiteeni vaan. Eli se olikin tuossa edellä. Kaikki siirtyy youtubeen. Kohta ei ja jo nyt puhutaan pelkästään youtubesta eikä internetistä. Internetin korvaa youtube.

      Suhde lisättyä ja keinotodellisuutta hyödyntäviin konserttisovelluksiin (esim. Vesala)? En ole tähän perehtynyt mutta Korona-aika luo tällaisiin paineita.

LISÄÄ KOMMENTTI